Translate

maanantai 21. tammikuuta 2013

Pohjamaalattu

Viikonloppuna pohjamaalasin osat.
Se oli terapeuttista ja mukavaa puuhaa. Maalin mies haki kätköistään joten sen valikoimiseen ei tarvinnut miettimistä. Vesiohenteinen valkoinen.
Yleensä onnistun sotkemaan maaliin ainakin vaatteni ja usein unohdan vaihtaa jo maalatut ylle, joten niitä sitten suttaantuu vähän joka maalauksella. Nyt oikein varustaudun jo "merkityillä" housuilla ja paidalla. Suojasin pöydän pinnan ja levitin osat ja sitten hommiin.

Kun olin saanu maalattua totesin, että olisi ruuan aika. - Vaan missä ruokailla?  Noo, kyllä yksi ateria kamarin pöydän kulmalla onnistuu, kun keittiössä kuivutaan. (mies ei tykännyt, sillä kun on ihan oma paikkansa pöydässä ja ruoka ei kerrassaan maistu missään muualla. Mutta pakko mikä pakko)
Sitten oli toisen puolen vuroro. Ja siihen se sitten tyssäsi! Suurin osa paloista oli maalautunut kiinni
suojapaperiin.  - Miten ihmeessä? Taas oli kumastelun aika.
Ei auttanut kuin repiä ne irti ja sitten puukolla ja hiomapaperilla yrittää rapsuttaa niitä. Miten hitsin kovin ne olikin jääneet kiinni. Super maalia. Ja minä kun niin varoin ja huolella maalasin reunat ja pielet... ja siitä asiasta se mieskin taisi jotain sanoa, tietysti...

Siihen tuskaantui niin paljon aikaa, että piti ihan nukkua välillä. (Aamukahvi  saatiin nautittua pöydällä, kun osat oli kasssa). Palat sain sitten maalattua molemmin puolin. Ja nyt ne ovat kauniissa pinossa. Vähän niihin jäi paperin palaa kiinni, mutta se ei voisi olla minun taloni, jos se olisi millilleen ja tiptop. Joten tulevassa talossa saattaa olla tapetin alla jokin pieni kupru.

torstai 17. tammikuuta 2013

Nyt on sahattu

Nyt on saha hommattu. Kiitos vaan kaikista vinkeistä. Päädyin tällaiseen kaari/lehti/mikälie sahaan jossa on pieni terä. Sen joutuu irroittamaan, mutta ei haittaa, se tuntuu istuvan käteen. (jos minun käteen saha nyt voi istua)
Sahasin vanerista tällaisia pieniä paloja. Niistä olisi tulossa keittiön kalusteita. Vähän olen oikein mitannut ja piirtänyt ja tehnyt mallin mukaan. Saa nähdä millaiseksi valmistuu.



Ja sitten itse taloon. Nyt on välikatossa aukko portaille! Ja sahasin kolme sivua ihan itse. (Niin, mies sahasi sen yhden, malliksi, vaikka kyllähän minä sen olisin osannt. Ja totuuden nimessä on tunnustettava, että hän myös porasi reiät joista pääsin sahaamaan. Olisihan se ollut liian paljon yhdelle kertaa laitehaltuunottoa. Niin, mies on siis ollut mukana! Ennenkuulumatonta)

 
 
.
Ja sitten piti ulkoseinään saada oviaukko. Tämän minä piirsin ja sahasin aivan itse. Vaihdoin, irroitin terän ja kiinnitin, kun olin saanut sen reiän läpi, sahasin ja vaihdoin terän puolta ja sain aikaan aukon.
 Aaltomaisen. Miten ihmeessä minä olin saanut sellaisen aikaan ihmetteli mies. Sitä samaa vähän ihmettelin itsekin. Hooohhoh, päästeli mies, kun katsoi sahaa. Tämähän on ihan korkkiruuvilla. Miten ihmeeessä olet saanut tämän tällaiseksi. Ja taas ihmeteltiin.

 
 
No, olihan se, oikeassa elämässä pahin aalto olisi jotain päälle 8 senttä. (Tai aika paljon yli 8 senttiä.) Se on melkoisen paljon suorassa karmissa.
Mies päätyi vain puistelemaan päätään ja toteamaan, että kaikki laitteet on sitten pannassa. Ainakin hänen. Ja olin jo unelmoinut, että seuraavaksi harjoittelen sen poraamisen. 
 
Ja olen aivan varma, jos olisin ollut sahaamassa kaarevaa sohvankarmia, viivasuoraa olisi tullut!
 
No, nyt tähän eteen tulee sitten kuisti. Ja paaaaljon ikkuna-aukkoja!


sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Portaat

No nyt on tämä raakile pöyöriyt sen verran tässä pöydällä, että kyllä tähän eteinen ja portaikko tulee.
Huonejakokin ilmeisesti toteutuu siten, että kamarin ja olohuoneen väliltä on jossain kohtaa poistettu väliseinä ja otettu yhtenäiseksi olohuoneeksi. Varmaan siinä kohtaa, kun yläkertaa on otettu makuuhuoneiksi.



Tässä portaat raakileena. Bilteman tikuista napsittu ja liimattu.
Sitten ei tarttis kuin saada aikaiseksi reikä välikattoon... hooh ho, se se onkin sahataidottomalle! Kovertuiskos puukolla?