Vihdoin on Joulu

Jouluaattona Salme herää virkeänä.
Vetäisee villasukat jalkaan ja hiipii alakerteaan. Riisipuuro tulelle.
Puuro saa hautua hiljalleen, Salme laittaa voileivät ja kattaa pöydän.
Kuulostelee sitten, joko Arvo herää.

Kun puurot on syöty, Salme koristelee kuusen ja kun kuuseen syttyy valot, on Joulu tullut.
Salme huokaisee. Vaivihkaa kuusen alle sujahtaa jokunen pakettikin.
Kuusi ja sen luoma valo, on joka vuosi yhtä sykähdyttävää. Tulee herkistynyt mieli.
Pintaan nousee muistoja, jo hyvästeltyjä ihmisiä... ja onkin aika käydä viemässä heillekin jouluinen tervehdys.

Lähdetään Kirkolle. Käydään kirkkomaalla viemässä kynttilät Salmen isän ja äidin haudalle.
Samalla kirkkomaalla lepää myös Kappalainen Axel Ahl, Fiona vaimonsa vierellään. Salme vie kynttilät myös heidän kummulleen.
Kumpa molemmat olisivat voineet saada leposijansa Kauppakylästä, mutta sodan pyörteissä niin moni asia muuttui.
Sytytetään kynttilä myös Arvon vanhempien muistolle. Heidän hautansa on naapuri kaupungissa, matkan päässä.
Kirkkomaalla tavataan samalla asialla olevia kyläläisiä, vaihdetaan muutama ystävällinen sana ja toivotellaan Hyvät Joulut puolin ja toisin.

Kun on palattu kotiin, iltapäivällä pakataan kassiin saippuat ja pyyhkeet ja lähdetään Osuuskaupalle Joulusaunaan.

Onneksi sauna oli erillisenä  rakenuksena pihalla, niin se välttyi palovahingoilta.

Tänä jouluna onkin sovittu, että Osuuskauppiaat Aura ja Pentti tulevat Salmen ja Arvon luokse
syömään ja aattoa viettämään.

Salme tuo pöytään perinteiset laatikot, rosollin ja tietysti kinkun.

 Istutaan pitkään, syödään hartaasti, maistellaan  ihania, koko vuoden odotettuja makuja ja vertaillaan mikä laatikko on kenenkin herkkua. Salme on kovin perunalaatikon kannalla, Arvo ehdottomasti lantun. Ja Aura liputtaa myö lantulle. Pentti pitää porkkanalaatikosta, joskin isoon mieheen uppoaa sortti kuin sortti.

Kerrotaan rakkaimpia joulumuistoja. Onkin paljon erilaisia mahtunut jokaisen matkan varrelle.

Arvo on jossain varmaan ottanut Pentin kanssa snapsit, arvuuttelee Salme,...

...kun Arvo kröhäisee kurkkuaan selväksi ja kajauttaa sitten ilmoille...

Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan,
joulu joutui jo rintoihinkin.
Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan
jo pirtteihin pienoisihin.
Mutt' ylhäällä orressa vielä on vain,
se häkki, mi sulkee mun sirkuttajain,
ja vaiennut vaikerrus on vankilan;
oi, murheita muistaa ken vois laulajan?

Hyvää Joulua kaikille!. 

Se on kevät!

Salmella oli joulu korjattu pois ja kevättä otettiin vastaan.
Pääsiäinen oli siinä keskellä kevättä ja sen tienoo rauhoituttiin ja nautittiin herkuista ystävien kera.
Osuuskaupalla käytiin syömässä lammasta ja Naapurin isännällä toinen. Posti-Mauri kävi kylässä puolestaan Salmella ja silloinkin laitettiin lammasta - ja mämmiä.

Nyt oli Salme kattanut kamariin ihan vain heille kahdelle - lihapullia.
Arvo arveli ettei saataisi enää syödä yhtään lammasta ilman ettei itse alkaisi määkimään.
 

No, otahan nyt lihapullia - jälkiruuaksi on pääsiäiskakkua ja sinä saatkin keitellä sen kanssa kahvit...

.. ja Salme istahti ruuan jälkeen sohvaan odottelemaan...

.
Aurinko oli ruvennut paistamaan...
keittiöstä kuului pannun kolinaa..
ulkona puutarha heräili ja Salme mietti, että arjen alettua oli mukava
lähteä katsomaan mitä sinne kuului...
Kevät oli sitten ihanaa aikaa!

 

Salme ja Arvo kotona - kotona

Markkoiden aikaan oli kaikenlaista kohua ja kohinaa Salmenkylällä. 
Lehtiinkin haettiin kaikkea jutun juurta joka selvisi Arvolle ja Salmelle vasta markkinoilla.
Salme järkyttyi ihan kamalasti - vaatimaton kun on :)
Markkinoiden jälkeen eivät tulleetkaan kotiin vaan kotiutuivat vasta nyt, kun pahin kohu on laantunut.

Mutta kyllähän Salme oli tyytyväinen päästessä omalle kylälle - jo rauhoittuneelle ja erityisesti omaan kotiin.
Markkinavaatteet kaappiin, villasukat jalkaan ja hellaan tuli. Kanat piti kädä katsomassa ja hyvin ne näyttivät voivan. Olivat Naapurin isäntä ja Posti-Mauri hoitaneet ja ruokkineet niitä hyvin.
Salme laittoi lihapullia ja perunoita. Arvo tykkäsi niistä erityisesti. Syömääään!
Tällä välin, kun Salme on matkustellut, on Jatan tyttöset tehneet ihanan kasan pieniä ruokia 1:18 ja nämä annokset ovat tytöiltä. Ja paljon muutakin, mutta pikku hiljaa lisää. Kiitos Fanny ja Sofia <3

 

Syädään pitkään ja hartaasti.

Ja sitten vintille mihin on kannettu markkinatuominen.
Tules Salme katsomaan, eikös tämä ole tässä hyvä - ihan kuin tehty... 

Eikös oteta ruokaperäset?

 

Katsopas nyt, kuinka hyvin toimii...

 Sänky on Erja Helanderin käsialaa patjaa myöden. Näitä oli pieninä ja suurina markkinoilla. Ja on aivan  ihana ja sopiva kaikin puolin. Ja varmaan siinä olisi makoisat unet...

 No kuule, ota sinä vaan peräsesi, minä lähden
alakertaan....

 

Ja Salmella on kiire jo alas...
 kasaa tyynyt selän alle, pistää peiton päälleen, (Teij Veijolan virkkaaman kuten vihreät tyynytkin) ottaa sitten puhelimen ja valitsee Iitukan numeroa  - aikookin puhua piiiitkäään.

Ja jos illemmalla vielä kokeilisi Urkille ja Irmalle - kuulisi mitä sinnekin kuuluu.
Ulkona satoi räntää joten pihatöihinkään ei tänään ollut kiire...
Jokohan se on Iitukalle tullut ensilumi?

 

Salme on saanut postia

Päivä on ollut pilvinen ja viileä.
Juuri sellainen jolloin kuuluu paistaa makaronilaatikko. Ja yleensä pannukakku, mutta raparperit olivat jo niin suuret, että Salme pätti paistaa raparperipiiraan.

Siitä vaan ei tahtonut tulla oikein mitään... Salme oli aivan ajatuksissaan...
Posti-Mauri oli tuonut Salmelle kirjeen.
Kirje oli Arvolta.
Kun Salme tapasi vuosien jälkeen Arvon ja tuli kutsuneeksi hänet kylään, oli Salme kyllä vähän miettinyt, että oliko kuitenkaan ollut ihan hyvä ajatus.
Montaa sanaa ei Arvo ollut suustaan saanut kyläreissullaan ja salkkukaan ei  irronnut kädestä koko vierailun aikana..
Mutta jotain siitä vierailusta jäi... se Arvon hymy. Hymy joka syttyi silmissä saakka.
Ja lämmin, lempeä katse.
Ja tänään oli sitten tullut kirje.
Kirjeessä Arvo kertoi kaiken sen, mikä tapaamisella oli juuttunut kurkkuun.
Kertoi kaipuustaan ja siitä miten Salme oli jo lapsena tullut Arvon sydämeen, tehnyt sinne pesän ja sitä Arvo vaalinut kaikki vuodet. Nekin jolloin ei Salmea ollut lähettyvillä.
Ensin Salme hämmästeli, mutta sitten mieleen nousi kuva Arvosta joka irrotti Salmen lettiä vattupuskasta, Arvosta joka nosti Salmen pyörää syvästä ojasta ja Arvoa joka kivellä uhkasi naapurikylän isoa Keijoa joka oli kiusannut Salmen ihan itkuun ja Aarvo saattelemassa Salmea kouluun ja kotiin reppua kantaen.
Niin, Arvo..

Kyllä taitaa piirakka jäädä tekemättä.... niin on tuvassa kuumakin.
Salme istuu talon rapulle ja muistelee kirjettä...

Kovin kauniita sanoja se on täynnä.
Ja lopuksi siihen on Arvo kirjoittanut, että suurin haaveensa olisi saada Salme rinnalleen elämän purrelle.
Ihan kunnniallisesti, Arvo kirjoittaa, koska kertoo tietävänsä, ettei Salme koskaan
suostuisi susipariksi. Kihloja ehdottaa...

Ja suuresta kaipauksestaan kertoo  -

Loppuun laittaa, että ei kumminkaan tupata jos ei tykätä....

Salaperäinen pääsiäistervehdys

 

Oli ollut taas mukavan keväinen päivä ja Salme touhunnut ulkona. Iltapäivällä Salme oli mennyt sisälle ja aikeissa keittää päiväkahvit...

Postin aikaan oli taas  Mauri ollut postinkannossa ja tuonut Salmelle pienen paketin.
Salme oli istunut kamariin ja availlut kuorta ja hämmästyneenä levittänyt ne sitten lattialle..

 

 Voi mitä tabletteja!
Niitä rynni katsomaan myös Mahoton.

 Näitä pitä heti sovitella....

Kyllä vaan, sopii kamarin pöydälle..




Pikkuinen pääsiäisruoho on Mirjan upeasta pienennys projektista ja pääsiäismuna kupissa ja herkku suklaajluoma kermavaahdolla Jatan "herkku-puodista" - mollemmat ihanat ruokatoimittajani  <3)

 

Ja sitten keittiöön sovittamaan ...

Ja mikä ihme tuota Mahotonta vaivaaa, joka paikassa rymistää ja vilistää... no niin, nyt on jakkarakin nurin ja... no niin,  nyt saat lähteä pihalle tuulettamaan tuota energiaa.... tuolin jalatkin irti, olet kyllä nimesi veroinen...

Laku rasukka oli ihan matalana, kun Salme pauhasi Mahottomalle..

 

 

No niin, saanhan vihdoin soviteltua näitä, ai miten hyvin sopivat...

Pöydällä oli kesken jäänyt välipala, kun paketti tuli ja innoissaan sitä piti lähteä avaamaan; tuoretta leipää ja kunnon lauantai makkaraa, se oli Salmen herkkua...(Mirjalta... :) )

Ja samalla Salme sitten antoi sen suuren kysymyksen hiipiä mieleen;

Paketissa oli ollut kortti mukana jossa toivotettiin Samelle iloista pääsiäistä  - se oli postitettu Turusta ja allekirjoitus oli...

 

 

Tane.....

 

Kevättä rinnassa

Aurkinko on hellinyt monta monituista päivää ja Salmekin on ollut kovin levoton;
mieli tekisi ulko töihin...
Talon eteläseinustalla on Salmen äidin vanha taimilava.

Salme vaihtaa siihen uutta multaa ja ennenkaikkea uutta voimaa - hevosenkakkaa.
Naapurin isäntä jolta Mahotonkin tuli, on ystävällisesti antanut Salmelle muutaman ämpärillisen
aarretta.
Nyt se on käännetty ja kyllä on niin kiire, että muutama siemenkin sinne jo vilahti vaikka yöpakkasiakin vielä on.
On Salmella sisällä taimikasvatuksessakin tomaatin ja kurkun alkuja, mutta voihan sitä jo kokeilla tänne lavaankin, tuumaa Salme ja hymyilee... Mahotonki on tuntenut hyvän ja varmaan tutun
tuoksun nousevan lavasta. Tallikoiran pentuja kun on.

 

 

Ja sitten sisään.
Tänään onkin niin toimelias päivä... mieli tekee lettuja ja samalla voisi laittaa
pullataikinankin nousemaan, niin saa viikonlopuksi pullat.

Salme on aikeissa mennä taas Osuuskaupalle lauantaina saunaan ja sinne on mukava viedä saunakahville pullat mukana. Jospa leipoisi oikein hyvän boston kakun. Pistänkin siihen oman pihan omenahilloa väliin.

 

Salme paistelee lettuja.... ja hetki sitten on odottamaan nostanut aivan ihanan pinon pöydälle.... siemenpusseja!

Salme on ihan innoissaan, mitähän kaikkia niistä pääsee kylvämään.
Posti-Mauri oli aamulla tuonut paketin: siemeniä ja niille Substraalia pari ihanaa puutarha lehteäkin, ne oli lähettänyt Leena Annelin Orpokodin väki - tiesivät, että Salme rakastaa puutarhaa ja kaikkea kasvattamista. Salme lähettää suuret kiitokset!

Kohta on viimeiset letut paistettu ja pääsee herkuttelemaan :)
Samalla voi tutkia siemenpusseja, voi niitä Salme oottaa malttamattomasti.

 

Pullataikina ja valmiit letut, annos ja paistuvat letut on Mirjan "pienennyspajasta" - :) kiitos!
Lettupannu kävi täyttymässä Mirjalla, sen on muovannut Satu rintamamies swappiin viimevuonna.
 Kannu ja mustasilmäsusanna Kaisan taitavista käsistä ja muki Mirkan

Silakkapihvejä

Salme tuli kaupasta ja tänään oli kalakauppakin auki.
Tai se oli vain sellainen pieni kioski jossa vanha Martta myi kalastajilta tullutta kalaa.
Se oli auki vain kolmena päivänä viikossa ja vähän tuurista riippui mitä kalaa oli milloinkin saatavana.
Nyt oli ollut suuria ja tuoreita silakoita.
Kotiin päästyä Salme alkoi silakan perkuuseen.

 

Salmen oli tehnyt mieli jo monta päivää kunnon silakkapihvejä.
Ja ehdottomasti muusia.

 

 

No niin, pojat, koettakaas nyt, ettei jäähdy - sinäkin Mahoton olet jo saanut oman osuutesi.
Silakka pihvejä ja muusia puolukkahillolla ja punajuuria.

Mirja tarttui "pienennys haasteeseen"
ja  taikoi kasan Salmen herkkuja.
Aivan ihania. Kiitos Mirja, olet taituri!
Salme herkuttelee ja nauttii