Salmenkylän markkinat

Salmenkylän Osuuskaupan kulmalla oli torin tapainen ja näin kesällä siellä järjestettiin aina  pienimuotoiset markkinat.
Sinne oli tapana mennä koko päiväksi; tapaamaan ystäviä, viipyilemään ja turinoimaan. Martat keittivät hernekeittoa jota totta kai käytiin syömässä ja kahvit juotiin Osuuskauppiaan kaupalla. Kauppiaan rouva paistoi aina rinkeleitä markkinapäiväksi kahviin kastaa.

Sinne oli tapana myös pukeutua asiaan kuuluvasti ja Salmekin oli hankkinut oikein Ompelijattarelta kesäkuosisen hatun, siihen kuuluvan kassin - ja Arvolle tietenkin omansa...

Kuule, onko tämä nyt pakko laittaa... kun se lippalakki olisi niin kotoisa ... onko tämä ihan välttämätöntä... se lippalakki on kuin vähän juurtunut minun päähän...
Juu, Salme oli ehdottomasti samaa mieltä; juurtunut oli!
Kyllä, kyllä, pitää se, se on oikein hyvä. ... No mennään nyt... Kohta on kaikki jo siellä..
Mutta...  yrittää Arvo vielä... mutta ei auta, Salme on ehdoton..
(Kiitos Erjalle kesälahjasta, Salme on äärettömän iloinen!.. ja Arvokin :)

Salme oli hankkinut uudenlaisen ruokintalaudan pihan linnuille.
(Susanna käsialaa, kiitos!)

Ja päivästä vierähtäessä pitkä pätkä, palaavat Salme ja Arvo kotiin.
 

Mustikoita oli Salme halunnut laatikollisen. Niitä olisi kyllä ollut metsässäkin - Arvo huomautti. Turhaa rahan haaskuuta, kun ilmankin saa. Tästä oli mutissut puolen matkaa..
(Kiitos Mirjalle mustikoista, Nam!) 

Salme pyysi laittamaan mustikat pihapenkille - haki pari kulhoa ja aikoi perata mustikat saman tein.
(Kiitos ihanista kulhoista Saaralle!)

No niin, vai tällaista täällä sillä aikaa, kun vein tavarat sisälle....
Salmen mukana oli markkinoilta tullut jälleen uusi asukas - Aasi!
Mihin täällä joutuu näiden kanssa - tuumaa Arvo.
Saakohan nämä elikot  talveksi Naapurin Isännälle. Ei tähän pihaan mitään navettaakaan voi ruveta laittamaan... Pitääkin ensi tilassa kysyä, ettei se Salme keksi vaan sitä rakennusurakkaa.

(Kiitos Minnalle - Minnan Minit, ihanasta Ritarit-kahvipannusta jonka teki toiveiden mukaan!)

Salme ryhtyi mustikan perkuuseen. Paljon niissä ei töitä ollut, kovin oli puhdasta marjaa.
Aurinko paistoi - olikin saatu oikein mukava kesäkeli markkina päivälle.
Salme oli illalla paistanut kakkupohjan ja samalla kun kävi keittämässä kahvit, täytti kakun. Kesäisesti mansikoilla.
Tällä välin Arvo oli nostanut kamarin pöydän pihalle - ja itselleen lepotuolin.
Kahvi on valmista - Arvoooo

No onpa sillä nyt sikeät unenlahjat...
(kiitos ihanasta kesäisestä kakustakin Mirjalle)

 

 

 Aurinko paisteli mukavasti, kahvi tuoksui ja pihan ruokalaudalla käyvät lintuset pitivät ääntään.
No, nyt se hattu kyllä on käytössä, ihan vapaaehtoisesti.... Hatun reunalle istahtaa vihreä ja komea kärpänen - no, istukoon nyt siinä, tuumaa Salme ja aikoo leikata ison palan kakkua...

 

Suvijuhlat 14.6.

Salme oli niin innoissaan jo heti herättyä.
Päivän askareilla oli jalka kovin kevyt, hymyilytti ja vähän hyräilyttikin.

Iltapäivällä alkoi sitten valmistautuminen. Käytiin Osuuskaupalla saunassa, tukkaa oiottiin ja pistettiin kiinni, kaapin kätköistä etsittiin heiluvahelmaista mekkoa ja sitten Salme kopisteli vintistä alas ja samaa kyytiä verannalle ja oli valmis lähtöön.
Arvoooo, missä sinä kuppaat?!

 

Nyt meennään! Linjuri tulee ihan justiin, enkä haluaa myöhästyä... aina saa tuota miestä odottaa...
(Kirveliköhän vielä tuliaisten puute)

 

 

No nyt pistetään juoksuksi!

Ja niin lähtivät mäkeä alas, ehtivät ja nousivat linjurin kyytiin. Hymyssä suin lähtivät.
Suvijuhliin.

Siellä olikin väkeä vaikka ja kuinka! Orkesteri oli vallan upea;
"Laimi Lyydia ja Kaipuun Kavaljeerit"
ja tango soi sitten upeasti...
Ja pokkasi se Arvo, pokkasi, vaikkei ollutkaan mikään parkettien partaveitsi..

 

Ja ilta jatkui, keinui, jatkui

 

 

Ja välillä käytiin katsomassa kokkoa..

 

 

se oli koottu rannalle ja olikin komea!
Kokolta käytiin Rysän baarissa... virvokkeilla - ja Arvo osti pienen Mesimarjaliköörin...

 

Ja taas kutsui tango...

 

 

...ja välillä käytiin virvokkeilla Rysässä, ja Arvo osti pienen Mesimarjaliköörin...

ja sitten Salme halusi taas lavalle

 

 

... ja Rysään.. ja
Arvo osti pienen Mesimarjaliköörin...

 

... no hupsis, rappu taisi olla meren kastelema..

 

Ja auttava käsi oli lähellä, tukemassa liukkaalla rannalla...

...musiikki vei, oli hyvä olla lähellä... ilta hämärtyi... aallot loiskivat rantalaituriin..

 

 

Huuuooomeentaa!!... herräääätyyys

Salme ponnahtaa aivan säikähtäneenä istumaan.. voi kun huimasi...
Rapussa kuului huudon lisäksi kolisevan..

 

..

No huomenta...

 

....tässä olisi aamukahvia, maistuukos?..
hmmkhömm minunkhö Mesikhömmmarjani,,

Alkukesän päivä

Salme oli odottanut Arvon kotiin tuloa ja vähän itselleenkin yllätyksenä oikein ikävöinyt.
No, sitten oli tullut päivä jolloin Posti-Mauri aamutuimaan kyyditsi Arvon mopon tarakalla kotiin linjuripysäkiltä.
Ja sinne hävisi vinttiin ja petiin  koko mies.

 

Salme puki ja lähti alakertaan

Antaa miehen nyt sitten nukkua... matkaväsymystään...

 

Salme suunnitteli, että leipoo kakun Arvolle. Kotiinpaluun kunnniaksi..

 

mutta ei pysynyt munatkaa ehjinä...
nyt harmitti jo

aurinko näyttää tänään paistavan...

onpas pölyinen tämänkin muratti...
Ei, kahvikuppi mukaan ja pihamaalle hakemaan parempaa tuulta!

... voi sentään, lempikukat kielot ovat avautuneet

... mitä kuuluu kanoille, huomenta

ooohhon, aurinko jo lämmittää

siinäpä oli talonseinustalla mukava haistella keväistä aamua

kevät töitä olisi vielä tekemättä

mikäs vaahteraa vaivasi, huonosti kukki eikä vielä näkynyt lehtiäkään

 

kasvihuoneessa oli omaa elämää

 

ja paljon tekemistä

 

aika kiltisti olivat elikot antaneet pihan kukkien olla rauhassa

 

jaa-a, tästä se päivä taas lähti käyntiin...

ja oli tullut se Arvokin...

 

 

Mitä Salmelle kuuluu

Nyt on Kauppakylässä hääritty viime ajat ja tuli jo ihan kamala ikävä Salmea ja oli pakko oikein katsoa mitä Salme puuhailee...
No niin, pihalla lötköttää keväisessä kukkapenkissä emakko. Punainen, hauras ja tuntematon käärmelaji luikertelee kohti portaita...

 

... ja kellarin katolle on ilmestynyt vuohi sekä pelargonioita. Ja toinen possu selkeästi yrittää vaania vuohta!

No jos toinen possu oli tämän vuoden joulukinkku jota Salme ei raaskinut pistää uuniin, niin onkohan tuo toinen sitten seuraavan vuoden. Taitaa joulupöytään tulla pelkkää kalkkunaa, tai joulukalaa.

Oikeastaan tuo vuohi näyttää tuolla kellarin katolla ihan söpöltä pelargonioineen. Taitaa käydä niin, että jonkinmoinen eläin-, tai karjasuoja on pystytettävä ennen ensi lumia.
Asettelut ovat Efen 3v aikaansaannoksia. Mukava, että talo ja sen elämä ei ole jäänyt ihan paikoilleen :)

Salme se haikailee ikkunassa... Arvo on lähtenyt Leningradiin ja viipyy siellä työmatkallaan ainakin kuukauden...
Onneksi pääsee pihatöihin, tuumaa Salme!

Se on kevät!

Salmella oli joulu korjattu pois ja kevättä otettiin vastaan.
Pääsiäinen oli siinä keskellä kevättä ja sen tienoo rauhoituttiin ja nautittiin herkuista ystävien kera.
Osuuskaupalla käytiin syömässä lammasta ja Naapurin isännällä toinen. Posti-Mauri kävi kylässä puolestaan Salmella ja silloinkin laitettiin lammasta - ja mämmiä.

Nyt oli Salme kattanut kamariin ihan vain heille kahdelle - lihapullia.
Arvo arveli ettei saataisi enää syödä yhtään lammasta ilman ettei itse alkaisi määkimään.
 

No, otahan nyt lihapullia - jälkiruuaksi on pääsiäiskakkua ja sinä saatkin keitellä sen kanssa kahvit...

.. ja Salme istahti ruuan jälkeen sohvaan odottelemaan...

.
Aurinko oli ruvennut paistamaan...
keittiöstä kuului pannun kolinaa..
ulkona puutarha heräili ja Salme mietti, että arjen alettua oli mukava
lähteä katsomaan mitä sinne kuului...
Kevät oli sitten ihanaa aikaa!

 

Iso on ikävä

Arvo oli ollut kovin levoton ja päivänä yhtenä kolisteli vintissä oikein olan takaa. Huusi sitten Salmen katsomaan kolistelun tuloksia joita Salme silmäili pyykkien keruun lomassa.

Rottinkiset kalusteet oli kannettu ulos ja Arvon sänky siirtynyt portaiden suuremmalle puolelle.
Eikös olekin tässä hyvä?!
No, olihan se.
Tähän vielä sitten se pöytä....

 

 

Salme oli jo viilettänyt alakertaan ja pilkkoi paistia varten juureksia.

Antaa sen Arvon nyt kolistella, aikoi käyttää  saamaansa hienoa höylää ja tehdä itselleen sen kirjoituspöydän...

 

Salme aikoi sillä välin laittaa  paistin juuresten kera uuniin pataan ja jättää ne hautumaan saunareissun ajaksi.

Liinan alla oli myös pullataikina nousemassa, ne pitäisi paistaa ennen paistia ja Osuuskaupalle Kauppiaalle saunaan lähtöä.
Jaa-a, ennen Osuuskaupalle oli asiaa muutenkin, kun ei ollut sitä puhelinta kotona, vaan Salme soitteli sieltä.

 

Jaa-a, nyt pitää ennen lähtöä kyllä soittaa..

 

... On niin kamala ikävä, aikaa on kulunut jo vaikka kuinka eikä olla mitään haasteltu... Liekkö hukkunut lumeen, tai hukka syönyt koko Ystävän...

(Salmen keittiössä on taas valot :) - tosin kupu tahtoo lipsahdella pois paikoiltaan, kun lämpenee, mutta yhtä kaikki, valot on!)

Ja kun Salme kamaristaan kävi pakkaamassa mukaan saunatakkia, tulvi ikävä niin kovaksi, että muistoja tuovassa takissa soitti niiltä sijoiltaan ...

Halllooo, Iitukaa!
Mitäs sinne kuuluu???

 

Eipä olekaan nähty ja kuultu jouluisen vierailun jälkeen Urkilla ja Irmalla!

Jokos siellä on metri lunta?

 

...ja ei kai vaan ole niitä susia ja muita petoja? Kai on kaikki eläimetkin kissit ja muut tallella?!