Kevät on sitten huumaavaa aikaa! Salme odottaa aina keväällä kuumeisesti lumien sulamista ja ensimmäisten pälvien ilmestyttyä lähtee ulos malttamattomana tutkimaan mitä mistäkin herää vuorollaan.
Pihaan Salme kaivelee puroja vesille lammikosta lammikkoon ja ohjaa ne ojaan. Niin kuin se vauhdittaisi kevään tuloa.
Kevään korvalla on äitien päivä. Äitien päivänä Salmen mieleen hiipii haikeus. Niihin aikoihin Salme lähtee kirkkomaalle ja laittaa haudat kevätkuntoon. Vie sinne tervehdyksen isälleen ja äidilleen.
Salmesta itsestä ei ole tullut äitiä.... punehtuu, kun ajattelee... Opiskeluaikana oli hetki jolloin olisi
ehkä voinutkin, vaikka ihan avioon, mutta sitten äiti sairastui ja elämä muutti suuntaansa.
No, nythän on tietysti tuossa tuo Arvo... niin, eihän Salme vielä ole liian vanhakaan, mutta jotenkin Salme ei näe itseä äitinä. Ja kun ei ole naimisissa, niin ei kai sitä voi lastakaan tulla, tuumaa Salme ja hymyilee siemenlaatikkoon ajatuksilleen.
Kasvulaatikkoon Salme pisti kylvökset, osa oli jo syksyllä kylvettyjä valkosipulin kynsiä ja niissä oli jo hyvin lähtenyt alut kasvuun. Olikin vahvan ja hyvän makuista lajiketta. Semmoinen vanha, jota äitikin oli jo kasvattanut. Piti lunssat loitolla.
Salme sai Arvolta syyshortensian - taitaa olla keväthortensia, kun kukkii niin komeasti jo nyt :)
Juuri on kaivettu maahan, toivottavasti juurtuu hyvin, tuumaa Salme ja arvioi myllättyä kohtaa.
Ja toinen uusi lempipaikka on juuri saatu keinu. Niin, nyt se on ilon punainen. Se ei vileä ole valmis, mutta palvelee oikein hyvin jo näinkin.
Pihaan Salme kaivelee puroja vesille lammikosta lammikkoon ja ohjaa ne ojaan. Niin kuin se vauhdittaisi kevään tuloa.
Kevään korvalla on äitien päivä. Äitien päivänä Salmen mieleen hiipii haikeus. Niihin aikoihin Salme lähtee kirkkomaalle ja laittaa haudat kevätkuntoon. Vie sinne tervehdyksen isälleen ja äidilleen.
Salmesta itsestä ei ole tullut äitiä.... punehtuu, kun ajattelee... Opiskeluaikana oli hetki jolloin olisi
ehkä voinutkin, vaikka ihan avioon, mutta sitten äiti sairastui ja elämä muutti suuntaansa.
No, nythän on tietysti tuossa tuo Arvo... niin, eihän Salme vielä ole liian vanhakaan, mutta jotenkin Salme ei näe itseä äitinä. Ja kun ei ole naimisissa, niin ei kai sitä voi lastakaan tulla, tuumaa Salme ja hymyilee siemenlaatikkoon ajatuksilleen.
Kasvulaatikkoon Salme pisti kylvökset, osa oli jo syksyllä kylvettyjä valkosipulin kynsiä ja niissä oli jo hyvin lähtenyt alut kasvuun. Olikin vahvan ja hyvän makuista lajiketta. Semmoinen vanha, jota äitikin oli jo kasvattanut. Piti lunssat loitolla.
Kohta on kasvimaakin niin kuiva, että sinne voi kylvää porkkanat ja punajuuret
ja sipulia. Ja kukkakaalit, ne on Salmen suurta herkkua voisulan kanssa.
ja sipulia. Ja kukkakaalit, ne on Salmen suurta herkkua voisulan kanssa.
Salme sai Arvolta syyshortensian - taitaa olla keväthortensia, kun kukkii niin komeasti jo nyt :)
Juuri on kaivettu maahan, toivottavasti juurtuu hyvin, tuumaa Salme ja arvioi myllättyä kohtaa.
Salmen lempipaikkoja on kamarin ikkunan alla jossa on tuulen suoja ja aurinko paistelee siihen lämpimästi. Siitä näkee myös koko pihan ja on mukava antaa silmän kiertää rauhallisesti ja miettiä tulevia ja menneitä ja suunnitella pihan tehtäviä.
Ja toinen uusi lempipaikka on juuri saatu keinu. Niin, nyt se on ilon punainen. Se ei vileä ole valmis, mutta palvelee oikein hyvin jo näinkin.
