Salmenkylän markkinat

Salmenkylän Osuuskaupan kulmalla oli torin tapainen ja näin kesällä siellä järjestettiin aina  pienimuotoiset markkinat.
Sinne oli tapana mennä koko päiväksi; tapaamaan ystäviä, viipyilemään ja turinoimaan. Martat keittivät hernekeittoa jota totta kai käytiin syömässä ja kahvit juotiin Osuuskauppiaan kaupalla. Kauppiaan rouva paistoi aina rinkeleitä markkinapäiväksi kahviin kastaa.

Sinne oli tapana myös pukeutua asiaan kuuluvasti ja Salmekin oli hankkinut oikein Ompelijattarelta kesäkuosisen hatun, siihen kuuluvan kassin - ja Arvolle tietenkin omansa...

Kuule, onko tämä nyt pakko laittaa... kun se lippalakki olisi niin kotoisa ... onko tämä ihan välttämätöntä... se lippalakki on kuin vähän juurtunut minun päähän...
Juu, Salme oli ehdottomasti samaa mieltä; juurtunut oli!
Kyllä, kyllä, pitää se, se on oikein hyvä. ... No mennään nyt... Kohta on kaikki jo siellä..
Mutta...  yrittää Arvo vielä... mutta ei auta, Salme on ehdoton..
(Kiitos Erjalle kesälahjasta, Salme on äärettömän iloinen!.. ja Arvokin :)

Salme oli hankkinut uudenlaisen ruokintalaudan pihan linnuille.
(Susanna käsialaa, kiitos!)

Ja päivästä vierähtäessä pitkä pätkä, palaavat Salme ja Arvo kotiin.
 

Mustikoita oli Salme halunnut laatikollisen. Niitä olisi kyllä ollut metsässäkin - Arvo huomautti. Turhaa rahan haaskuuta, kun ilmankin saa. Tästä oli mutissut puolen matkaa..
(Kiitos Mirjalle mustikoista, Nam!) 

Salme pyysi laittamaan mustikat pihapenkille - haki pari kulhoa ja aikoi perata mustikat saman tein.
(Kiitos ihanista kulhoista Saaralle!)

No niin, vai tällaista täällä sillä aikaa, kun vein tavarat sisälle....
Salmen mukana oli markkinoilta tullut jälleen uusi asukas - Aasi!
Mihin täällä joutuu näiden kanssa - tuumaa Arvo.
Saakohan nämä elikot  talveksi Naapurin Isännälle. Ei tähän pihaan mitään navettaakaan voi ruveta laittamaan... Pitääkin ensi tilassa kysyä, ettei se Salme keksi vaan sitä rakennusurakkaa.

(Kiitos Minnalle - Minnan Minit, ihanasta Ritarit-kahvipannusta jonka teki toiveiden mukaan!)

Salme ryhtyi mustikan perkuuseen. Paljon niissä ei töitä ollut, kovin oli puhdasta marjaa.
Aurinko paistoi - olikin saatu oikein mukava kesäkeli markkina päivälle.
Salme oli illalla paistanut kakkupohjan ja samalla kun kävi keittämässä kahvit, täytti kakun. Kesäisesti mansikoilla.
Tällä välin Arvo oli nostanut kamarin pöydän pihalle - ja itselleen lepotuolin.
Kahvi on valmista - Arvoooo

No onpa sillä nyt sikeät unenlahjat...
(kiitos ihanasta kesäisestä kakustakin Mirjalle)

 

 

 Aurinko paisteli mukavasti, kahvi tuoksui ja pihan ruokalaudalla käyvät lintuset pitivät ääntään.
No, nyt se hattu kyllä on käytössä, ihan vapaaehtoisesti.... Hatun reunalle istahtaa vihreä ja komea kärpänen - no, istukoon nyt siinä, tuumaa Salme ja aikoo leikata ison palan kakkua...