Kukas se siellä!

Aamulla anivarhain Salmen portista vilahtaa pieni ja tumma hahmo... varovaisesti kuuntelee, katselee ja haistelee ympärilleen..

... pieni kissa kiertelee ja kurkistelee ja päättäväisenä asettuu oven taa..

..mmiiuuu...

Arvo lähtee ulos puuhilleen aamukahvin jälkeen. Onkin tulossa kirkas päivä!

Ja samalla livahtaa pikkukissa...
.. ja kurkistaa keittiöön.

No mutta hyvänen aika! Kukas se siinä!...

..mistäs se sinä siihen tupsahdit...

... voi, voi... ja kissi jo hyrisee ja päästää hentoja maukaisuja, puskee Salmen kättä...

Onkos sinun nälkä? Otapa maitoa.. Arvo taisi pistää kahviinsa viimeiset kermat.

... noin, latki vaan.. (niin, ennen kissoille juotettiin maitoa ja kermaa)

Kukas sinä mahdat olla ja mistä tulla.. ei taida pentuja olla lähitaloissa... Ellei Naapurin Isännän navettakissoista jollaan olisi pentuja...

Oletpa sinä kaunis, niin kultainen, on jo aivan innoissaan Salme. Pitkään on Salme kaivannut omaa kissiä..

Voi sinua, pitääpä kysellä missä sinua kaivataan...
Miiuuu, vastaa kissi ja tähyää jo uteliaasti ympärilleen...

Salme on soitellut kylälle ja kysynyt myös Naapurin Isännältä, mutta missään ei kuulu kenkään kaipaavan kissaa. Joku uumoili, että kylällä liikkunut markkinaväki olisi jättänyt kissan jälkeensä... tiedä häntä....   Illalla Salme miettii jo kissille nimeä.. oletkos sinä Miiru?..

Mikään Miiru, tuumaa Arvo... sehän on Pentti!

No elä höpsi! Sehän on tyttö-kissa. Ja kauppiashan on Pentti... Eihän sitä voi nimetä kauppiaan mukaan kissiä!
No jos ei Pentti, niin sitten Pirkko.

No ei nyt sentään - hyvänen aika, lakkaa höperehtimästä! se kyllä näyttää niin Miirulta!
Mikään miiru.. kas kun ei viiru.. Kuule, nytpäs tiedän, Siiri, Siiriltä se näyttää..

No ei ole Siiri tämä, ei sitten millään ole.   Kuulepas Salme, eihän sitä tiedä ollenkaan jääkös tuo lainkaan tänne. Ja katos nyt miten se jo sotkee...
Oi, voi pikkuista Miirua ...

Oletkos sinä Miiru... kurrrr prrrr

 Voi mihinkäs me laitamme sinut nukkumaan..

Jos pannaan verannalle vähän sanomalehteä ja lukitaan se sinne...ja huomenna viedään Naapurin navettaan...

Niin, laitetaan sinulle kori vintille minun sängyn viereen... Sitten ei vieras talo pelota.

No eipä kai tuota pelota... yöllähän se on ulkonakin ollut ja tullut... sano tässä sitten enää mitään, tuumaa Arvo ja lähtee jo komeroa kohden korin hakuun.. Ei tässä taida enää mikään auttaa...

Voi minun pieni Miiru-kissi ❤

Iso,iso kiitos ihanainen Hanna!❤www.hannajaleijona.blogspot.fi

Salmenkylän markkinat

Salmenkylän Osuuskaupan kulmalla oli torin tapainen ja näin kesällä siellä järjestettiin aina  pienimuotoiset markkinat.
Sinne oli tapana mennä koko päiväksi; tapaamaan ystäviä, viipyilemään ja turinoimaan. Martat keittivät hernekeittoa jota totta kai käytiin syömässä ja kahvit juotiin Osuuskauppiaan kaupalla. Kauppiaan rouva paistoi aina rinkeleitä markkinapäiväksi kahviin kastaa.

Sinne oli tapana myös pukeutua asiaan kuuluvasti ja Salmekin oli hankkinut oikein Ompelijattarelta kesäkuosisen hatun, siihen kuuluvan kassin - ja Arvolle tietenkin omansa...

Kuule, onko tämä nyt pakko laittaa... kun se lippalakki olisi niin kotoisa ... onko tämä ihan välttämätöntä... se lippalakki on kuin vähän juurtunut minun päähän...
Juu, Salme oli ehdottomasti samaa mieltä; juurtunut oli!
Kyllä, kyllä, pitää se, se on oikein hyvä. ... No mennään nyt... Kohta on kaikki jo siellä..
Mutta...  yrittää Arvo vielä... mutta ei auta, Salme on ehdoton..
(Kiitos Erjalle kesälahjasta, Salme on äärettömän iloinen!.. ja Arvokin :)

Salme oli hankkinut uudenlaisen ruokintalaudan pihan linnuille.
(Susanna käsialaa, kiitos!)

Ja päivästä vierähtäessä pitkä pätkä, palaavat Salme ja Arvo kotiin.
 

Mustikoita oli Salme halunnut laatikollisen. Niitä olisi kyllä ollut metsässäkin - Arvo huomautti. Turhaa rahan haaskuuta, kun ilmankin saa. Tästä oli mutissut puolen matkaa..
(Kiitos Mirjalle mustikoista, Nam!) 

Salme pyysi laittamaan mustikat pihapenkille - haki pari kulhoa ja aikoi perata mustikat saman tein.
(Kiitos ihanista kulhoista Saaralle!)

No niin, vai tällaista täällä sillä aikaa, kun vein tavarat sisälle....
Salmen mukana oli markkinoilta tullut jälleen uusi asukas - Aasi!
Mihin täällä joutuu näiden kanssa - tuumaa Arvo.
Saakohan nämä elikot  talveksi Naapurin Isännälle. Ei tähän pihaan mitään navettaakaan voi ruveta laittamaan... Pitääkin ensi tilassa kysyä, ettei se Salme keksi vaan sitä rakennusurakkaa.

(Kiitos Minnalle - Minnan Minit, ihanasta Ritarit-kahvipannusta jonka teki toiveiden mukaan!)

Salme ryhtyi mustikan perkuuseen. Paljon niissä ei töitä ollut, kovin oli puhdasta marjaa.
Aurinko paistoi - olikin saatu oikein mukava kesäkeli markkina päivälle.
Salme oli illalla paistanut kakkupohjan ja samalla kun kävi keittämässä kahvit, täytti kakun. Kesäisesti mansikoilla.
Tällä välin Arvo oli nostanut kamarin pöydän pihalle - ja itselleen lepotuolin.
Kahvi on valmista - Arvoooo

No onpa sillä nyt sikeät unenlahjat...
(kiitos ihanasta kesäisestä kakustakin Mirjalle)

 

 

 Aurinko paisteli mukavasti, kahvi tuoksui ja pihan ruokalaudalla käyvät lintuset pitivät ääntään.
No, nyt se hattu kyllä on käytössä, ihan vapaaehtoisesti.... Hatun reunalle istahtaa vihreä ja komea kärpänen - no, istukoon nyt siinä, tuumaa Salme ja aikoo leikata ison palan kakkua...

 

Alkukesän päivä

Salme oli odottanut Arvon kotiin tuloa ja vähän itselleenkin yllätyksenä oikein ikävöinyt.
No, sitten oli tullut päivä jolloin Posti-Mauri aamutuimaan kyyditsi Arvon mopon tarakalla kotiin linjuripysäkiltä.
Ja sinne hävisi vinttiin ja petiin  koko mies.

 

Salme puki ja lähti alakertaan

Antaa miehen nyt sitten nukkua... matkaväsymystään...

 

Salme suunnitteli, että leipoo kakun Arvolle. Kotiinpaluun kunnniaksi..

 

mutta ei pysynyt munatkaa ehjinä...
nyt harmitti jo

aurinko näyttää tänään paistavan...

onpas pölyinen tämänkin muratti...
Ei, kahvikuppi mukaan ja pihamaalle hakemaan parempaa tuulta!

... voi sentään, lempikukat kielot ovat avautuneet

... mitä kuuluu kanoille, huomenta

ooohhon, aurinko jo lämmittää

siinäpä oli talonseinustalla mukava haistella keväistä aamua

kevät töitä olisi vielä tekemättä

mikäs vaahteraa vaivasi, huonosti kukki eikä vielä näkynyt lehtiäkään

 

kasvihuoneessa oli omaa elämää

 

ja paljon tekemistä

 

aika kiltisti olivat elikot antaneet pihan kukkien olla rauhassa

 

jaa-a, tästä se päivä taas lähti käyntiin...

ja oli tullut se Arvokin...

 

 

Mitä Salmelle kuuluu

Nyt on Kauppakylässä hääritty viime ajat ja tuli jo ihan kamala ikävä Salmea ja oli pakko oikein katsoa mitä Salme puuhailee...
No niin, pihalla lötköttää keväisessä kukkapenkissä emakko. Punainen, hauras ja tuntematon käärmelaji luikertelee kohti portaita...

 

... ja kellarin katolle on ilmestynyt vuohi sekä pelargonioita. Ja toinen possu selkeästi yrittää vaania vuohta!

No jos toinen possu oli tämän vuoden joulukinkku jota Salme ei raaskinut pistää uuniin, niin onkohan tuo toinen sitten seuraavan vuoden. Taitaa joulupöytään tulla pelkkää kalkkunaa, tai joulukalaa.

Oikeastaan tuo vuohi näyttää tuolla kellarin katolla ihan söpöltä pelargonioineen. Taitaa käydä niin, että jonkinmoinen eläin-, tai karjasuoja on pystytettävä ennen ensi lumia.
Asettelut ovat Efen 3v aikaansaannoksia. Mukava, että talo ja sen elämä ei ole jäänyt ihan paikoilleen :)

Salme se haikailee ikkunassa... Arvo on lähtenyt Leningradiin ja viipyy siellä työmatkallaan ainakin kuukauden...
Onneksi pääsee pihatöihin, tuumaa Salme!