Yläkerran toinen huone valmistuu

Sain sentään joululomalla jotain tehtyä vaikka pahasti näytti loma valuvan herkutteluun ja nautiskeluun ja netin ihmeellisyyksiin.
Suotakoon, kun osa nautiskelusta on ollut lasten lasten seura.
Mutta vihdoin viimeinen huone on valmis. Siitä piti tulla ihan erilainen, sellainen keskeneräinen ja pyykit kuivumassa, mutta kun Salme ihastui siihen korikalusteeseen, sain mukavan verhokankaan ja aivan ihanan maton, niin niistä se sitten tuli.
Salme kuuluu kiipeävän portaita tarkastuskäynnille...

Ja pysähtyy katselemaan - kaiteet! Niistä piti utuudestaan huolimatta tulla vanhat :)

 

Salme laittoi vanhan peili tähän seinälle. Siihen mahtuu mukavasti uusi lahjaksi tullut käsipeili - Kiitos Leena! :)

ja tähän voi asetella kaikkea muutakin mukavaa... Kun sitä vessaa ei nyt tähän tullut. Vähän Salme huokaa...

 

Salme pyörähtelee...

ja on jo astellut glögikupin ja suklaan ja tuolille uuden kirjan jota päätti aloittaa..

 

Yläkerrasta puuttuu väliovi, komeron ovi, välikatto ja kamarin puole ikkunalistat ja verhot..
Niin ja se sänkykin olisi mukava, tuumaa Salme...

Taustalla komero ovea vailla.

 
Tässä huoneessa joulukaktukset viihtyvät. Siellä alkaa kukkimistaan se alkuperäinen vanha kasvi joka on peruja Kauppakylän pappilasta, Fionan kukkapöydältä.
Salme rakastaa vilttejä ja shaaleja, vanha ja viileä talo kun on. Tämä ihana huopa on myös Erjalta kuten kangaspala josta tein maton. Kiitos, sopivat oikein hyvin. Verhokangas tuli myös joltain junkun jutun mukana ja pistin sen talteen. Tähän ne sopivatkin hyvin. Kiitos niistä.

 

Jaahas, tuolla näyttää Osuuskaupppiaan rouva pyörällä menevän... jaa, mihinhän on matkalla..

No, huomenna se onkin taas arki, mahtaakohan posteljooni Mauri tuoda vielä myöhästyneitä joulukortteja... Pitääkin pyytää Mauri katsomaan tätä vinttiä, jos ennättää...

 

 

 

Salmen joululahja

Salme on noussut aamuvarhaisella ja ottanut keittiön uunista yön yli hautuneen uunipuuron.
Tuvassa on mukavan ruhallista, ulkona sateen ropina katolle ja ikkunalasiin ovat ainoat äänet tuvan kellon lisäksi.
Puuron voimin Salme lähtee joulukirkkoon vaikka ilma onkin tosi huono eikä
Salme ole löytänyt sadetakkiaan. Kun nyt tukka edes kirkkoon saakka pysyisi.
Eilen illansuussa Salme oli käynyt Osuuskaupalla, saunassa. Kauppiaalla kun on hyvä sauna ja tarjosi joulusaunaa myös Salmelle, kun tiesivät kauppiaspariskunta, että Salmella ei omaa saunaa ollut.
Illalla Salme oli vielä juonut joulukahvit saunanpäälle Osuuskauppiaalla ennen kotiin tuloa.
Radiosta oli sitten kuunnellut joululauluja ja Salme oli hotkinut ihania kirjoja joita olikin uusia monta. Joululahjaksikin oli Salme sellaisia hankkinut uusia ja kirjastosta muutaman varmuuden voksi. Sellainen lukutoukka kun Salme oli.
Muutama rulla tukkaan, vaikka nukuttu yö onkin silloin aina vähän levonoton, mutta joulun kunniaksi ne oli rullattu ja nyt sitä oltiin valmiina kirkolle.

 

Kirkolta tulon jälkeen Salme ajatteli lämmittää mukillisen glögiä ottaa piparin, tai pari ja

kääriytyä uutukaiseen huopaan ja jatkaa eilen aloittamaansa romaania.
Mutta mistäs kuuluu tuollaista rapinaa...?

Salme selvitti rapinan syyn ja siirtyi syy mukanaan kamariin. Lämmittele ja kuivaile nyt, rassukka - tuumaa Salme ja kietoo uutta pehmeää huopaansa paremmin. Huovan Salme oli saanut jouluksi ystävältään Erjalta.

No mutta... jokos sinä kuivahdit...? Tule sitten pois sieltä filtin alta...

Ja Salme käy hakemassa lämpimän glögikupin...

No niin, kissi, kenenhän sinä mahdat olla? Ainakin tämän sateen saat olla täällä. Vähän lämmitellään ja luen muutaman luvun ja sitten lämmitellään laatikoita. Saat sinäkin syötävää... ja kissa tamppaa paikkaa itselleen kehrää hyristen....

 

Joulutervehdyksiä

Joulu on Salmelle kovin rakasta aikaa ja Salme haluaa viettää sitä mahdollisimman pitkään.
Salme on leipomisten lisäksi tehnyt kukkaistutuksia; isoksi kasvanut joulukaktus on jakamista vaille. Perimätiedon mukaan  se on aikanaan Kauppakylän pappilassa kukkinut joulukaktus ja sitä on aina jaettu ja istutettu uudelleen ja kulkenut sukupolvelta toiselle. Alku on pappilassa isoisoäiti Fionan hankkima.
Ja on jälleen tultu siihen hetkeen jolloin se tulee jakaa. Salme istuttaa siitä alkuja joissa jo näkyykin nuppuja - se on ollut aina kovin hyvä kukkimaan - ja niitä Salme lähettää joulutervehdyksenä ystävilleen.

Salme on myös saanut ihania tervehdyksiä - ja jo jokin aika sitten sai Tiinalta särkyä varten särkypulveria. Nyt se onkin ollut tarpeen, Salmella on ollut viisaudenhampaan kanssa harmia.
 Salmelta kiitos ja jouluinen tervehdys (Krist)Tiinalle.

 

Salme sai myös kuusenvalot Jaanalta ja nyt on kuusimetsällä käyty. Salme virittelee valoja ja se onkin aina jännittävin hetki, kun valojen pitäisi syttyä....

Kyllä, palavat ne. Kiitos ja tervehdys Jaanalle.
Kuusen alla Kaisalta kuusen matto ja seinällä Salmea ilahduttanut joutervehdys Kaisalta.
Kiitos, se lämmittää Salmen mieltä.

Sitten Salme sai salaperäiseltä Tontulta postia. Samainen Tonttu kuuluu kulkeneen muuallakin ja ilahduttaneen.

Salme ei malttanut olla avaamatta ja sieltä löytyi ihana käsipeili

 

 

 

 

Ja se oli vielä nimikoitu kääntöpuolelta. Tämän Tontun Salme kyllä haluaisi selvittää, mutta siihen asti - Salme lähettää oikien lämpimät Joulun toivotukset ja kiitoksen Tontulle!
 

Jaa-a Iita-Maikille sinne omaan taloon lämmin halaus, ja kiitokset tervehdyksestä - aatoksin olen joulussasi.

Joulunaika saa Salmen aina hiukan haikealle mielelle, kun ei ole enää perhettä sitä jakamassa, mutta samalla Salme aina huomaan miten pajon hänellä on ystäviä ja miten onnekas ja  rikas hän oikeastaan on.

Salme lähettää suuren sylillisen lämpimiä ajatuksia ja joulun toivotuksia kaikille.

 

Salmen ikkunat

 No niin, nyt on Salmella kamarissa ikkunat.
Mutta mitä tekee Salme - ensi töikseen leväyttää ruudu auki ja tuulettaa vilttejä!
Kyllähän niitä olisi sopinut tuuletella silloin kun ei ollut ikkunalaseja.
Nyt sitten olisi vielä ulkopuolen maalausta ja ikkunalautoja vaille...

Pakkasta, pakkasta tulossa, tuumaa Salme ja pistää villatakkia ylle ja hatun päähänsä ja  - ja
SANDAALIT jalkaansa ja lähtee portaalle.
Voi Kiitos Lotalle, joka tunsi säälin tunteita kylmissä saleissa paljasjaloin kulkevaa Salmea kohtaan. Salme on ikionnellinen jalkineista ja ne ovat aivan sopivat. Kyllä on olllut jalassa paketin tulosta asti.

Portaalle Salme asettelee kaksi pientä kääpiötä jotka tulivat joulukalenterin tämän aamun luukusta.
Kiitos Satu, ihanat, kuten nallekin.

Salme käy samalla kyllällä postikonttorilla ja ottaa muutaman kortin kotiin tuomisiksi.
Sitten Salme istahtaa kamarin pöydän ääreen ja alkaa kirjoittamaan joulukortteja. Pöydällä kalenteriluukusta tullu se pienen pieni nalle. Ihastus!

 

 

Ja pitäähän sitä kuvata ruudun takaa, kun ne ruudut nyt on...

 

 

Jaahas, mihin se Salme on nyt siirtynyt...

 

 

Kiikkustuoliin - Salmea hymyilyttää, läpöä piisaa, kun vihdon on ikkunat, pönttöuunista tulee lämpöä ja nyt on vielä kengätkin. Sukat pitäisi vielä jostain etsiä... Löytyisikö kylän kaupasta....
jospa huomenissa kävisi, samalla kun vien kortit postiin.
Sitten pitääkin vähän koristella ja varata illalla kynttilät ikkunoille ja laitaa se karjalanpaisti uuniin... sehän on justiin Itsenäisyyspäivä.
Ja Salme pistää jalalla kiikkuun vauhtia...

 

 

Keinutuoli on Kaisan tekoa - justiin Salmen mieleen, ihana!

 

 

 

Lämpöä taloon

Salme on ollut ikkunatta pitkään ja yrittänyt kaikin keinoin vihjailla, että ruudut olisi aika kiva asia.
Etenkin, kun kohta ollaan joulussa. Onneksi täällä etelässä on ollut leuto alkutalvi.

Tänään kuitenkin näyttää jo hiukan lupaavalta.
Ikkuna-asennus taitaa käynnistyä.

 Salme on kääriytynyt siksi aikaa sohvan kulmaan - upouuteen ja niin pehmeään peitteeseen.
Sängynpeite kyllä, mutta on niin upeasti käärityvä, että Salme halusi sen nyt peitokseen ikkunoita odotellessaan.

Pönttöuunikin on asennettu, että läpöä tulee, kun vain saisi pysymään.

 

 

Joulukalenteri paketista löytyi ihana peitto, kaksi pientä tyynyä ja joulukortteja.
Ja Salmen kokoa, ai miten Salme ilahtui! Kiitos Leena!







Ikkunat ottavat kyllä niiiiin kovasti vastaan, en ymmärrä. Vaikka ihan mittaan ja katkon ja liimaan samalla tavalla, niin aivan eri kokoisia karmeja syntyy - jos en tuntisi ja varmaksi tietäisi, niin tekisi mieli jo ajatella, että Erja on sahanut kaikki ikkuna-aukot aivan eri kokoisiksi..
Mutta kun tiedän - monta karmia vaan, niin  ehkä minä ne saan valmiiksi asti. Onhan aina jonkun pakko osua kohdilleen....

Jouluisia puuhia

Salme on pitkään etsinyt mattoja kamariin. Nyt näyttää siltä, että Salmelle mieluisat ovat löytyneet. Oranssia, oranssia, niin että koko kamari kylpee auringossa! (ehkä pikkaisen kapeampaa raitaa vielä tähän mittakaavaan voisi olla, mutta on nämä kauniit - Marjan kutomosta)

 

 

Jouluihmisenä Salme on aloittanut valmistelut jo hyvissä ajoin. Ennen adventtia pitää olla piparit tehtynä.

 

Jaa-a, Mauri menee tuolla mopollaan, ei.. ei kurvannut tänään tänne.... mites se linjuri, kohtahan senkin pitäisi mennä.... mahtaakos se pysähtyä tänään meidän tienhaaraan...

 

Kiitos Mirjalle, kun lupautui  piparihaasteeseen! On juuri passelia kokoa.

 

Posteljooni vierailee

Salmen portailla vierailiee posteljooni.
Posteljooni on ystävällinen ja hyväntuulinen, vatsakas ja viiksekäs Mauri.
Kun aikaa on ja etenkin näin sateisella päivällä, toimittaa Mauri mielellään alueensa asukkaiden postit ihan perille saakka. Niinpä kuuluu pörinää ja Mauri kurvaa ihan Salmen portaan pieleen ja koputtaa kuistin oveen. Pakettia olisi Salmelle.

Salme katsoo käärettä ja kiikuttaa paketin kamarin sohvalle.

 

Ja mitä ihmettä paketista kääriytyy esiin!

 

 

 

Voi hyvänen aika, lääkekaappi!

 Ja kortti rakkaalta ystävältä, Iita-Maikilta:

 

 

No tälle onkin paikka eteisessä.....

 

 

Salme taituroi kaappia seinälle..

Jaa-a, mitähän kaikkea tänne pitääkään hankkia, huonojen hetkien varalle....

 

Ja Salme kurkkaa kaappiin....

Hyvänen aika - kaappihan on täynnä jo valmiiksi

 

Ja mitään ei tästä kaapista puutu, kaikkea tarpeellista löytyy!

Salme on yllättynyt ja liikuttuu ihan. Rinnassa lämmittää mukavasti ja hymy hiipii Salmella silmiin saakka,  joiden nurkassa kimmeltää kyynel..

Ja sitten Salme hakee paperia... ja alkaa kirjoittamaan rakkaalle ystävälleen, Iita-Maikille.

Kiitos, kiitos, kiitos <3 Pirre!

Salme saa paketin

Aamulla Salme hörppii onnellisena kahvia.
Tupa on hiljainen, kamarista kuuluu seinäkellon nakutus ja tupaan eksynyt kärpänen surisee ruutua vasten.
Päivä valkenee verkkaisesti ja Salme antaa ajatuksen tulla ja mennä, mihinkään ei tänään ole kiire.
Hymyilyttä, jotenkin asiat ovat nyt oikein.

Tuoleja pitää kyllä saada. Salme oli hetki aiemmin myymässä kotitaloansa ja se oli jo melkein tyhjillään ennen päätöstä tullakin itse siihen.
Nyt oli sitten hankittava kaikkea uudelleen. No, ei millään ollut kiirettä; kun
arki sujui, niin aina pärjäsi.

Sitten ovelta kuuluu kopinaa ja huhuilua. Salmelle tulee kiire.
Posteljooni on tuonut Salmelle odotetun paketin.

Jännittyneenä ja varovaisesti Salme availee kääreitä joita onkin paljon. Pitääkin olla jotta ainutlaatuinen lähetys pysyy ehjänä.

Salme on saanut orkidean, Phalaenopsiksen.
Salme on aivan ihastunut  (niin, tähän Salmen aikaan ei kyllä oikeasti ollut joka marketissa ja myymälässä Phalaenopsiksia, tai muitakaan  - jos ei niitä markettejakaan - joissain pappiloissa, tai muissa paremmissa taloissa harvakseltaa sellaisia lajeja jotka menestyivät puulämmitteisissä taloissa joissa oli suuret lämpötilan vaihtelut, kuten Lumikuningattaret, coelogyne cristata ja rossioglossum grandet, esimerkiksi. Eikä niitä ollut joka talossa niitäkään.)

Mutta Salmella oli nyt omansa. Varovasti sitä aseteltiin kukkapylväälle kamariin, ikkunalle joka antoi etelään päin, saisi hyvin valoa.
Salmea hymyilytti - kyllä se voi ollakin kaunis!

 

Anna-Mari Kaipaisen ihanuus, kiitos!

 

Salme

Tänään on ollut jännä päivä ja töissä ihan mahdottoman vaikeata olla... ootin pakettia ja kotiin pääsyä- ja tulihan se!

Salme

Salmen kanssa kohtasimme ensi kerran kesällä. Ja tuolloin hän ei vielä ollut edes valmis, mutta aivan samantekevää - rakkaus syttyi saman tein. Hän kertoi samalla olevansa: Salme.
Taru ei ollut ollenkaan innoissaan pienen nuken tekemisestä, mutta teki sen kuitenkin. Hänellä oli aivan vapaat kädet tehdä minulle elämää rintamamiestaloon; nuori, vanha, mies, nainen ihan mikä vain - ja miten on Taru osunut täydellisesti - siellä ei voisi asua kukaan muu. Kiitos! Hän on kuin koru.

 

Ja Salme astuu taloon...
Hyväntahtoisesti katsoo, mutta ymmärrän kyllä;
"Jahas, ei siis olko-ovea... uskaltaakos tänne mennäkään..."

Varovainen kurkistus eteisestä keittiöön....

 

 

Ja vinttiin Salme haluaa kurkistaa

 

 Kovin on huteraa täällä tämä meno, kun kaikki kaiteetkin puuttuu - on niin paljon remontoitavaa.

 

Salme istahtaa vinttikamarinsa tuoliin ja kas, kuppi kuumaa on odottamassa..

Niin, Salmen isä on kotoisin Kauppakylästä ja sodan jälkeen hänet heitettiin tänne eteläiseen Suomeen, niin kuin kaikki Kauppakyläläiset, kuin siemenet pitkin jäljelle jäänyttä Suomenmaata.

Salmen isä rakensi sitten tämän talon...

 

 

 Vielä alakertaan - Salme on vähän pyörällä päästään...

 

Salme istuu kamarin sohvalle (miten on tämäkin niin sopiva!) 

 

Salme istuu ja katsoo ympärilleen - vähän huokaisee, miettii, että ei olisi arvannut, että muutaman vuoden päästä on takasin tässä omassa kodossa asumassa. Mutta kun äiti puolivuotta sitten menehtyi sairastettuaan vuoden ja isä oli kuollut jo aiemmin, niin ei Salme halunnutkaan myydä taloa.

Talo ei koskaan ollut tullu aivan valmiiksi, isä oli sodassa haavoituttuaan sairastellut lopun ikäänsä eikä sitä ikää ollut sitten riittänyt kovin pitkään. Sen verran, että Salmen oli saanut aikaiseksi ja talon alulle, pihaan perunavaot ja marjapensaat ja elää oli yritetty köyhässä Suomessa.

Salme istuu ja tuumaa - niin, kyllä tässä pärjää - paljon on tehtävää, mutta eiköhän siitä selvitä.

 

 

Salme on niin täydellisen pieni ja niin kaunis, sopii joka huonekaluunkin ja joka huoneen soppeen - ja niin on luonne ihana ja koko olemus. Iloinen, positiivinen, elämää täynnä ja uskoa, että kaikesta aina selviää ja kaikki kääntyy parhain päin.

Tästä tulikin pitkä rakkaustarina!
Taru - Kiitos!