Yläkerran toinen huone valmistuu

Sain sentään joululomalla jotain tehtyä vaikka pahasti näytti loma valuvan herkutteluun ja nautiskeluun ja netin ihmeellisyyksiin.
Suotakoon, kun osa nautiskelusta on ollut lasten lasten seura.
Mutta vihdoin viimeinen huone on valmis. Siitä piti tulla ihan erilainen, sellainen keskeneräinen ja pyykit kuivumassa, mutta kun Salme ihastui siihen korikalusteeseen, sain mukavan verhokankaan ja aivan ihanan maton, niin niistä se sitten tuli.
Salme kuuluu kiipeävän portaita tarkastuskäynnille...

Ja pysähtyy katselemaan - kaiteet! Niistä piti utuudestaan huolimatta tulla vanhat :)

 

Salme laittoi vanhan peili tähän seinälle. Siihen mahtuu mukavasti uusi lahjaksi tullut käsipeili - Kiitos Leena! :)

ja tähän voi asetella kaikkea muutakin mukavaa... Kun sitä vessaa ei nyt tähän tullut. Vähän Salme huokaa...

 

Salme pyörähtelee...

ja on jo astellut glögikupin ja suklaan ja tuolille uuden kirjan jota päätti aloittaa..

 

Yläkerrasta puuttuu väliovi, komeron ovi, välikatto ja kamarin puole ikkunalistat ja verhot..
Niin ja se sänkykin olisi mukava, tuumaa Salme...

Taustalla komero ovea vailla.

 
Tässä huoneessa joulukaktukset viihtyvät. Siellä alkaa kukkimistaan se alkuperäinen vanha kasvi joka on peruja Kauppakylän pappilasta, Fionan kukkapöydältä.
Salme rakastaa vilttejä ja shaaleja, vanha ja viileä talo kun on. Tämä ihana huopa on myös Erjalta kuten kangaspala josta tein maton. Kiitos, sopivat oikein hyvin. Verhokangas tuli myös joltain junkun jutun mukana ja pistin sen talteen. Tähän ne sopivatkin hyvin. Kiitos niistä.

 

Jaahas, tuolla näyttää Osuuskaupppiaan rouva pyörällä menevän... jaa, mihinhän on matkalla..

No, huomenna se onkin taas arki, mahtaakohan posteljooni Mauri tuoda vielä myöhästyneitä joulukortteja... Pitääkin pyytää Mauri katsomaan tätä vinttiä, jos ennättää...