Translate

maanantai 30. joulukuuta 2013

Yläkerran toinen huone valmistuu

Sain sentään joululomalla jotain tehtyä vaikka pahasti näytti loma valuvan herkutteluun ja nautiskeluun ja netin ihmeellisyyksiin.
Suotakoon, kun osa nautiskelusta on ollut lasten lasten seura.
Mutta vihdoin viimeinen huone on valmis. Siitä piti tulla ihan erilainen, sellainen keskeneräinen ja pyykit kuivumassa, mutta kun Salme ihastui siihen korikalusteeseen, sain mukavan verhokankaan ja aivan ihanan maton, niin niistä se sitten tuli.
Salme kuuluu kiipeävän portaita tarkastuskäynnille...


Ja pysähtyy katselemaan - kaiteet! Niistä piti utuudestaan huolimatta tulla vanhat :)
 
Salme laittoi vanhan peili tähän seinälle. Siihen mahtuu mukavasti uusi lahjaksi tullut käsipeili - Kiitos Leena! :)
ja tähän voi asetella kaikkea muutakin mukavaa... Kun sitä vessaa ei nyt tähän tullut. Vähän Salme huokaa...

 
Salme pyörähtelee...
ja on jo astellut glögikupin ja suklaan ja tuolille uuden kirjan jota päätti aloittaa..
 

Yläkerrasta puuttuu väliovi, komeron ovi, välikatto ja kamarin puole ikkunalistat ja verhot..
Niin ja se sänkykin olisi mukava, tuumaa Salme...


Taustalla komero ovea vailla.

 
Tässä huoneessa joulukaktukset viihtyvät. Siellä alkaa kukkimistaan se alkuperäinen vanha kasvi joka on peruja Kauppakylän pappilasta, Fionan kukkapöydältä.
Salme rakastaa vilttejä ja shaaleja, vanha ja viileä talo kun on. Tämä ihana huopa on myös Erjalta kuten kangaspala josta tein maton. Kiitos, sopivat oikein hyvin. Verhokangas tuli myös joltain junkun jutun mukana ja pistin sen talteen. Tähän ne sopivatkin hyvin. Kiitos niistä.

 
Jaahas, tuolla näyttää Osuuskaupppiaan rouva pyörällä menevän... jaa, mihinhän on matkalla..
No, huomenna se onkin taas arki, mahtaakohan posteljooni Mauri tuoda vielä myöhästyneitä joulukortteja... Pitääkin pyytää Mauri katsomaan tätä vinttiä, jos ennättää...
 
 

 

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Salmen joululahja

Salme on noussut aamuvarhaisella ja ottanut keittiön uunista yön yli hautuneen uunipuuron.
Tuvassa on mukavan ruhallista, ulkona sateen ropina katolle ja ikkunalasiin ovat ainoat äänet tuvan kellon lisäksi.
Puuron voimin Salme lähtee joulukirkkoon vaikka ilma onkin tosi huono eikä
Salme ole löytänyt sadetakkiaan. Kun nyt tukka edes kirkkoon saakka pysyisi.
Eilen illansuussa Salme oli käynyt Osuuskaupalla, saunassa. Kauppiaalla kun on hyvä sauna ja tarjosi joulusaunaa myös Salmelle, kun tiesivät kauppiaspariskunta, että Salmella ei omaa saunaa ollut.
Illalla Salme oli vielä juonut joulukahvit saunanpäälle Osuuskauppiaalla ennen kotiin tuloa.
Radiosta oli sitten kuunnellut joululauluja ja Salme oli hotkinut ihania kirjoja joita olikin uusia monta. Joululahjaksikin oli Salme sellaisia hankkinut uusia ja kirjastosta muutaman varmuuden voksi. Sellainen lukutoukka kun Salme oli.
Muutama rulla tukkaan, vaikka nukuttu yö onkin silloin aina vähän levonoton, mutta joulun kunniaksi ne oli rullattu ja nyt sitä oltiin valmiina kirkolle.

 
Kirkolta tulon jälkeen Salme ajatteli lämmittää mukillisen glögiä ottaa piparin, tai pari ja
kääriytyä uutukaiseen huopaan ja jatkaa eilen aloittamaansa romaania.
Mutta mistäs kuuluu tuollaista rapinaa...?


Salme selvitti rapinan syyn ja siirtyi syy mukanaan kamariin. Lämmittele ja kuivaile nyt, rassukka - tuumaa Salme ja kietoo uutta pehmeää huopaansa paremmin. Huovan Salme oli saanut jouluksi ystävältään Erjalta.



No mutta... jokos sinä kuivahdit...? Tule sitten pois sieltä filtin alta...


Ja Salme käy hakemassa lämpimän glögikupin...


No niin, kissi, kenenhän sinä mahdat olla? Ainakin tämän sateen saat olla täällä. Vähän lämmitellään ja luen muutaman luvun ja sitten lämmitellään laatikoita. Saat sinäkin syötävää... ja kissa tamppaa paikkaa itselleen kehrää hyristen....

 

perjantai 20. joulukuuta 2013

Joulutervehdyksiä

Joulu on Salmelle kovin rakasta aikaa ja Salme haluaa viettää sitä mahdollisimman pitkään.
Salme on leipomisten lisäksi tehnyt kukkaistutuksia; isoksi kasvanut joulukaktus on jakamista vaille. Perimätiedon mukaan  se on aikanaan Kauppakylän pappilassa kukkinut joulukaktus ja sitä on aina jaettu ja istutettu uudelleen ja kulkenut sukupolvelta toiselle. Alku on pappilassa isoisoäiti Fionan hankkima.
Ja on jälleen tultu siihen hetkeen jolloin se tulee jakaa. Salme istuttaa siitä alkuja joissa jo näkyykin nuppuja - se on ollut aina kovin hyvä kukkimaan - ja niitä Salme lähettää joulutervehdyksenä ystävilleen.


Salme on myös saanut ihania tervehdyksiä - ja jo jokin aika sitten sai Tiinalta särkyä varten särkypulveria. Nyt se onkin ollut tarpeen, Salmella on ollut viisaudenhampaan kanssa harmia.
 Salmelta kiitos ja jouluinen tervehdys (Krist)Tiinalle.
 

Salme sai myös kuusenvalot Jaanalta ja nyt on kuusimetsällä käyty. Salme virittelee valoja ja se onkin aina jännittävin hetki, kun valojen pitäisi syttyä....


Kyllä, palavat ne. Kiitos ja tervehdys Jaanalle.
Kuusen alla Kaisalta kuusen matto ja seinällä Salmea ilahduttanut joutervehdys Kaisalta.
Kiitos, se lämmittää Salmen mieltä.

Sitten Salme sai salaperäiseltä Tontulta postia. Samainen Tonttu kuuluu kulkeneen muuallakin ja ilahduttaneen.

Salme ei malttanut olla avaamatta ja sieltä löytyi ihana käsipeili
 
 
 
 
Ja se oli vielä nimikoitu kääntöpuolelta. Tämän Tontun Salme kyllä haluaisi selvittää, mutta siihen asti - Salme lähettää oikien lämpimät Joulun toivotukset ja kiitoksen Tontulle!
 

Jaa-a Iita-Maikille sinne omaan taloon lämmin halaus, ja kiitokset tervehdyksestä - aatoksin olen joulussasi.

Joulunaika saa Salmen aina hiukan haikealle mielelle, kun ei ole enää perhettä sitä jakamassa, mutta samalla Salme aina huomaan miten pajon hänellä on ystäviä ja miten onnekas ja  rikas hän oikeastaan on.
Salme lähettää suuren sylillisen lämpimiä ajatuksia ja joulun toivotuksia kaikille.
 

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Salmen ikkunat


 No niin, nyt on Salmella kamarissa ikkunat.
Mutta mitä tekee Salme - ensi töikseen leväyttää ruudu auki ja tuulettaa vilttejä!
Kyllähän niitä olisi sopinut tuuletella silloin kun ei ollut ikkunalaseja.
Nyt sitten olisi vielä ulkopuolen maalausta ja ikkunalautoja vaille...


Pakkasta, pakkasta tulossa, tuumaa Salme ja pistää villatakkia ylle ja hatun päähänsä ja  - ja
SANDAALIT jalkaansa ja lähtee portaalle.
Voi Kiitos Lotalle, joka tunsi säälin tunteita kylmissä saleissa paljasjaloin kulkevaa Salmea kohtaan. Salme on ikionnellinen jalkineista ja ne ovat aivan sopivat. Kyllä on olllut jalassa paketin tulosta asti.

Portaalle Salme asettelee kaksi pientä kääpiötä jotka tulivat joulukalenterin tämän aamun luukusta.
Kiitos Satu, ihanat, kuten nallekin.


Salme käy samalla kyllällä postikonttorilla ja ottaa muutaman kortin kotiin tuomisiksi.
Sitten Salme istahtaa kamarin pöydän ääreen ja alkaa kirjoittamaan joulukortteja. Pöydällä kalenteriluukusta tullu se pienen pieni nalle. Ihastus!

 
 
Ja pitäähän sitä kuvata ruudun takaa, kun ne ruudut nyt on...
 
 
Jaahas, mihin se Salme on nyt siirtynyt...
 
 
Kiikkustuoliin - Salmea hymyilyttää, läpöä piisaa, kun vihdon on ikkunat, pönttöuunista tulee lämpöä ja nyt on vielä kengätkin. Sukat pitäisi vielä jostain etsiä... Löytyisikö kylän kaupasta....
jospa huomenissa kävisi, samalla kun vien kortit postiin.
Sitten pitääkin vähän koristella ja varata illalla kynttilät ikkunoille ja laitaa se karjalanpaisti uuniin... sehän on justiin Itsenäisyyspäivä.
Ja Salme pistää jalalla kiikkuun vauhtia...
 
 
Keinutuoli on Kaisan tekoa - justiin Salmen mieleen, ihana!
 
 

 

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Lämpöä taloon

Salme on ollut ikkunatta pitkään ja yrittänyt kaikin keinoin vihjailla, että ruudut olisi aika kiva asia.
Etenkin, kun kohta ollaan joulussa. Onneksi täällä etelässä on ollut leuto alkutalvi.

Tänään kuitenkin näyttää jo hiukan lupaavalta.
Ikkuna-asennus taitaa käynnistyä.

 Salme on kääriytynyt siksi aikaa sohvan kulmaan - upouuteen ja niin pehmeään peitteeseen.
Sängynpeite kyllä, mutta on niin upeasti käärityvä, että Salme halusi sen nyt peitokseen ikkunoita odotellessaan.

Pönttöuunikin on asennettu, että läpöä tulee, kun vain saisi pysymään.

 
 


Joulukalenteri paketista löytyi ihana peitto, kaksi pientä tyynyä ja joulukortteja.
Ja Salmen kokoa, ai miten Salme ilahtui! Kiitos Leena!







Ikkunat ottavat kyllä niiiiin kovasti vastaan, en ymmärrä. Vaikka ihan mittaan ja katkon ja liimaan samalla tavalla, niin aivan eri kokoisia karmeja syntyy - jos en tuntisi ja varmaksi tietäisi, niin tekisi mieli jo ajatella, että Erja on sahanut kaikki ikkuna-aukot aivan eri kokoisiksi..
Mutta kun tiedän - monta karmia vaan, niin  ehkä minä ne saan valmiiksi asti. Onhan aina jonkun pakko osua kohdilleen....