Kesäinen kevätpäivä

Salmenkylässä on kesä antanut odottaa itseään.
Viileässä säässä on puutarhatyötkin antanut odotella itseään.
Mutta tänään on lämpömittarin sininen kiivennyt jo aamusta mukavasti näyttäen  jo lähelle 20 astetta.
Tuoksuukin houkuttelevalle, huomaa Miirukin.

Miiru maukuu itsensä sisään ja sisällä jälleen maukuu ulos. Salme on ihan ymmällä tätä touhua. Arvo tuo lenkkimakkaraa Miirulle muttei sekään kelvannut, vaikka onkin kissin herkkua. Arvo pätkäisee mennessään siitä itselle tuhdin palan.

Asiaa Miirulla olikin. Se yritti kertoa, että ulos, ulos, kaikki ulos nauttimaan. 

Salme kasteli verannalla venyvät kurkuntaimet. 

Ja jatkoi pihamaalle Miirun iloksi,  tutkimaan kasvihuoneen tilannetta - missä vaiheessa voisi siirtää taimet sinne.

Kovin oli kasvihuone tyhjän näköinen.
 Mutta Salmella oli jo taimi jos toinenkin odottamassa sopivan lämmintä.

 Sen verran aurinko kuitenkin lämmitti, että ampiaispesässä oli herätty.

 Lähdetäänpäs Miiru katsomaan onko raparperit jo otettavissa.

 jaa, katsopas, tähän on joku laittamassa kotia itselleen!

 No mutta -

 Onpas auringolla ollut kuitenkin voimaa, tästähän saa jo piiraan, tai kiisselin. Jos Arvolta kysyy, niin se on se kiisseli.

Salme käy vielä kasvilavan luona katsomassa, etteivät taimet läkähdy lasin alle ja vähän nostaa rakosalle laseja.

Onpa hyvällä alulla nämäkin, osa pääsee kasvimaalle, kunhan yöpakkaset hellittävät. Viimeistään juhannuksen tietämillä.

Pihan kierroksen jälkeen jatketaan takaisin sisälle. No jäätkös Miiru sinäkin sisälle vai mihin sinä taas aiot..

Salme lähti keittiöön ja Miiru katseli auringon leikkiä verannalla..  Taisi olla riittävän lämmin paikka päiväunille... Vai maukaiseekos ulos...