Vuoden päivät se on paketissaan odotellut ja näinhän se on, että joskus tarvitaan jokin sysäys joka sytyttää inspiraation ja vasta sitten pääsee alkuun. Nyt sitä tarvittiinkin oikein kahdelta suunnalta; Pirreltä sain nukkekotikirppikseltä hankittua ihanan, Pirren äidin tekemä Upo-pesukoneen ja joka oli kooltaan pienempi kuin 1:12. Minusta se on juuri sopiva tähän 1:18 koossa olevaan Rintamamiestaloon nro 50.
Toinen sysäys oli sitten tuoreessa Nukkekotilehdessä oleva Erja Helanderin (talojen voimanaisen) seikkaperäinen ohje peltikaton laitosta. Ja ei, kun paketti keittiön pöydälle ja auki.
Osasien tutkailua, ohjeen lukemista ja sitten alkaa palasien yhteensovittaminen.
Jaa-a... Jos väliseinät laittaa näin, se näyttää hyvältä, mutta... se ei sitten näytä siltä kuin Vaarin talo.
No, se ei olekaan Vaarin talo, vaan joku ihan muu, omansa Ja taas sovitusta... Jos oviaukot on noin, pitäisi tässä olla veranta. Verannan pitäisi olla sivulle avautuva ja oikeastaan koko talolla korkeampi sokkeli.... Ei, se ei ole Vaarin talo.
Miten mieli pistää koko ajan hantiin ja tuo vanhoja mielikuvia. Kuinkas muut olette onnistuneet päättämään mihin aikakauteen talo tulee ja onko se autenttinen, vai mielikuvan tuote?
Voi että miten olen oikeasti vähän kade tästä rintamamietalosta. Onnea projektille! Itselläni sellaista ei ole, vaikka sormeni aikanaan syyhyivät, kun niitä oli myynnissä. Silloin mittakaava oli itselleni vieraampi, tuo 1:18 on sama kuin Lundby ja minulle liika pieni. - Meille ei kuulema enään taloja tule (Mieshenkikön mielestä). Tästä tulee kiva.
VastaaPoistaNii, unohdin sanoa, että eikös tuo voisi olla jollakin tavalla sellainen, että voisit sekottaa siinä aikakausia? Joku osa ihan sieltä alkuperäistä (vanhaa kaappia, hiukan kulahtanutta ikkunanpokaa, ja nuppaantunutta Wctä - ja osa sitten jo laittettu kuntoon, joku tila voisi suunnitellusti "olla työnalla" ja tekisit siitä sen näköisen. Rintamamiestalo voi ihan hyvin olla sekametelisoppa kaikesta.
VastaaPoistaHeippa, niin tämä mittakaava se minuakin hirvittää. Käsiala kun välillä on suuri tuohon 1:12 kin. Pitäisi varmaan ihan mitata, kun tekee eikä vain pistele menemään silmämääräisesti. Tuo sekametelisoppa kuulostaa jotekin vapauttavalta - voisi olla se tyylinä. Sinullahan on Villa Charlotten Rouvalla vähän samalaista projektia, niitä vanhoja asuntoja.
PoistaJa - ei Mieshenkilö helly, jos selität, että talo on tosiaan pieni; 1:18.?!
Mie ooon siiis hirrrveen kade!!!! Voi ku joskus..... Onnea uudelle talolle....
VastaaPoistaKiitos, kun vaa inspis pysyis enkä herpaannu tuon mittakaavan kanssa,
PoistaMäkin harkitsin rintamiestalon ostamista silloin, kun se 2. setti oli myynnissä. Sitten päädyin askartelee ite talon omasta kotitalosta. Vaiheessa se on edelleen. Talo on 1:12 ja aikas iso siitä tulee...
VastaaPoistaEli teet autenttista. Pysytkö esikuvassa, vai laitatko myös omaa, sellaista mitä oikeasti ei ollut, mutta olisi voinut.
PoistaOnnea uudelle blogille! Saapi nähdä, missä vaiheessa nro 37 kaipaa riittävästi tuuletusta, jotta se kuoriutuisi käärepapereistaan... ;) Pari muuta projektia on vielä jonossa edellä odottelemassa, mutta innolla seuraan, mitä tästä kehittyy.
VastaaPoistaItse annoin periksi ja hypin projektista projektiin eikä mikään ole valmista. Mahtaakos koskaan tullakaan. Pölyjä ei paketin sisältä varmaan tarvii pyyhkiä, korkeintaan päältä, sen verran taiten on pakattu, ainakin oli omani. Mutta - sinne voi aina kurkata, ei tiedä mitä se sinulle haastaa...!Ei kun kurkkimaan :-)
PoistaNyt vasta ehdin kurkkimaan tänne. Itselläni on tuo talo lapsuudenkotini mallinen tai sinnepäin. Vähän hankala koko tuo 1:18 kun aina saa pähkäillä että mistähän materiaalista puuosia tekisi että olisi siro. No nyt mulla on ainaski kahvitikkuja jo jemmattuna ja kai kohta alan taas väsäämään.
VastaaPoistaJee, kiitos Aino, olin ihan unohtanut ne kahvitikut! Ne onkin varmaan sellasta passelia kokoa niin leveyden kuin paksuudenkin puolesta. Ei kun hankintaan.
Poista