Pyöräilyä kesäiltana

Salmea oli jo pitkään ihmetyttänyt mihin Arvo aina hävisi...
Arvohan tuli Salmenkylään suoraan Salmen taloon kotimieheksi, kun Salme lähti Iitukan luo juhannusvierailulle... ja oli hoitamassa kanoja markkinoiden aikana... ja itse asiassa Arvolla on
Salmen yläkerrassa peti jota ei ole korjattu pois ja usein Arvo sinne jääkin yöksi, mutta nyt etenkin markkinoiden jälkeen Arvo on yhä useammin hypännyt mopon selkään ja huristellut matkoihinsa, viipynyt päivän, toisen ja joskus ihan montakin.
Salme on ollut kovin kiireinen kaikkien marjankeruun ja mehustamisen ja markkinahumun keskellä ´(ja ei vähiten hurmaavan markkinaseuran, charmantin Urho-Kalevin) että ei ole ennättänyt Arvon asioita kovin miettiä, mutta nyt kun on suurimmat kiireet hiukan hellittäneet on Salme ennättänyt tätäkin asiaa pohtia...
Arvolla oli kyllä jokin vuokra-asuntokin Salmenkylässä... mutta toisaalta kun Arvo nyt paljon oli ollut täällä... niin missä se Arvo nyt sitten aikaansa vietää?

Arvo oli ostanut mopon. Polkupyörä oli Arvolla myös, mutta Posti-Maurilta oli Arvo saanut mopon edullisesti osettua ja sillä se sitten huristeli.
Pyörä oli jäänyt Salmen kustin seinään nojalleen.
Eihän Salme Arvon vauhdissa pysynyt, että olisi perässä osannut mennä - normaalisti, mutta nyt oli ollut jo monta viikkoa satamatta ja niin turkasen kuumaa, että kaikki oli kuivunut karrelle.
Myös hiekkatiet. Niillä ei tarvinnut kuin hipsuttaa, niin jo taivaalle nousi komeata pölypilveä. Ja sitä pilveä Salme nyt aikoi käyttää hyödykseen.
Kun Arvo sitten aamukahvilta oli hypännyt moponsa selkään, huristellut mäkeä alas ja kurvannut menemään, oli Salme hypännyt Arvo pyöränselkään ja lasketellut perään. Ja sitten vaan silmä tarkkana katsomaan hienoa pölypilveä joka oli jäänyt raitin ylle leijumaan.
Ja niin tuli Salme vanhan muutajan kulmalle...

 

pyörä tähän ja sitten kurkataan...

 

 

Arvasinhan... Arvon mopo

 

 

 mutta mitä ihmettä täällä vanhassa muuntajassa Arvo tekee..

 

ja mitä ihmettä täällä on...

 

ja mihin nämä raput vievät...

 

 

 varovaisesti Salme kapuaa ylös..
Voi sentään.. tuohan on Arvon salkku...

 

ja mikä kaunis tytön kuva on tuolla seinällä... onkos se ihan peti... siinä alapuolella
Ja se tytönkuva ei ole Salme, Salme huomaa... ja sen huomaaminen ei tuntunu ollenkaan hyvältä...

 

ja vielä raput ylös.. kyllä se on mentävät loppuun saakka, tuli mitä tahansa vastaan - tuumaa Salme ja lähtee kipuamaan jälleen yhtä kerrosta ylöspäin

 

ja mitä sieltä löytyy...?

 

 

... sieltä löytyy Arvo!

 

 

ja kokonainen kirjasto!?

 Aaaiih Salme...

 

Mitä ihmettä sinulla täällä on? -Salme ihmettelee..
Kirjoja, papereita, kirjoituspöytä, kone...

Niin ja siellä alhaalla oli petikin - ja jonkun tytön kuvakin seinällä...
(sitä ei Salme olisi mitenkään halunnut sanoa)

Niih,, tuota,, kun tässä on vähän semmoista hommaa,,, ja niinkuin vähän niinkuin tuota työtäkin.. niitä järjestön asioita,,, ja khmrmh niinkuin vähän ystävyyskuntien yhteistyötä... niih tuota, - jaa-asekuvasittenonminunedesmennytäitieikösSalmetunnistanuthhh...phuuu...

 

Ai, äiti..