Salmen aikataulut menevät sekaisin

Salmella on ollut kevät kiireitä.... ja myös suunnitelmia
jotka nyt tuppaavat pahasti jäädä aikataulustaan.

Salmen on ollut tarkoitus laittaa piha kasvukuntoon ja toteuttaa yksi haave, mutta nyt onkin ajatukset olleet aivan sekaisin...

Salme tapasi entisen koulutoverinsa - niin, todellakin "toverin" - Arvon.
Arvo oli akoinaan samassa koulussa, mutta muutamia luokkia ylemmällä eikä Salme häntä niin kummoisesti silloin huomannut. Samalla kyllällä asuttiin, mutta kylän eri puolilla.
Salmen leikit ja touhut olivat omilla kulmilla ja Arvon omillaan. Tai, kyllähän se Arvo taisi aina silloin tällöin tulla myös kylän toiselle puolen, missä Salme asui. Ja nyt kun Salme oikein muisteli, niin taisi Salme Arvoa nähdä aika useinkin, jossain lähellä... puskissa... tai muuten vain sivussa leikeistä. Mutta lähettyvillä.
Arvon perhe oli kovin aatteellinen ja Salmen perhe ei ollut tekemisissä kuin isä miesten asioissa Arvon isän kanssa.

Nyt oli Salme tavannut vuosien jälkeen Arvon, ja kovin oli lämpimiä lapsuusmuistoja noussut Salmen mieleen. Ja kun Salme oli nyt muuttanut takaisin kotiinsa, oli Salme pyytänyt Arvoa kylään.. niin kuin maalla nyt tapana oli.
Arvo ei kuulema enää asunut kylällä, oli lähi Kauppalassa lähestyvien vaalien vuoksi puhetilaisuuden järjestelijänä ja samalla reissulla tullut katsomaan kotikylää.
Ja oli kyllä tiennyt, että Salme oli tullut kotitaloonsa asukkaaksi takaisin. Se oli jotenkin selvinnyt puheessa.
Tai, ei nyt kovin puheissa, kyllä Salme sai kaiken nyhtää Arvosta irti mitä halusi tietää.
Arvo oli vaan arvoituksellisesti hymyillyt ja kovin mykkänä Salmea katsellut.
Järjestösihteerinä toimi nykyään ja kuulema teki silloin tällöin matkoja Neuvostoliittoon ja Lenigradiin ja arkistoi joitain, siinä harrastukset. ..

Mutta nyt Salmella oli puuhaa - rakas Iita-Maikki oli lähettänyt oikein kuorman ravinnemultaa, turvetta ja lannoitteita joilla pihaa sai kukoistamaan. Ne piti levittää ja sitten siihen istuttaa.
Sitten Salme oli saanut päähänsä, että haluaa kanoja.

Nekin oli naapurin isännältä ostettu samaan syssyyn ison kukon kera ja niille piti kiireesti saada tarha ja pesät. Verkkoa jo oli, kunhan vasaroimaan ennättäisi istutuksilta.
Muuten voisivat vapaana kopsia pihamaalla, mutta metsän laitamilla oli nähty kettu.
Huh, huh, on tässä mietittävää...  huokaa Salme
Kun tuli se Arvokin sitten kylään pyydettyä...
Pitäisikö se pyöräyttää vielä pullat? tuumaa Salme..

Pihapuuhia

Kevät on sitten ihanaa aikaa, tuumaa Salme ja nauttii auringosta ja kevään väkevästä tuoksusta.

 

¨

 

Jotain väkevää tuoksua on Mahotonkin vainunnut kellarin kuppeella...

 

 

Salme on touhunnut pihalla monena päivänä ja on piilotellut multiin jos jonkin siemenpussin.

 

 

Mistähä saisi kunno kanaverkkoa.... Osuukapalla ei viimeksi ollut...

 

 

Tämä kärhö on Salmen aarre. Se on tässä eteläisellä seinustalla harvinaisen aikainen :)

sen juurelle on salme pistänyt naapurilta hakemaansa hevosen kakkaa ja se jaksaa kukkia suurin kukin.

Taimi on Katriinan taimitarhalta - ja olen niin iloinen, että osasin sen kasata. Aikaa siinä meni, nuppujen styrokspalleroita katosi ja ihmettelin miten talven aikana sormet ovat pullistuneet ja jäyksityneet, mutta sen kasaaminen oli ihanaa! Taidan laittaa tilaukseen toisen värin Salmelle....

 

Salmen talo on saanut katon. Siitä Salme on niin iloinen, että antaa vielä anteeksi ovien puuttumisen...

 

Jospa sitten seuraavaksi...

 

Salaperäinen pääsiäistervehdys

 

Oli ollut taas mukavan keväinen päivä ja Salme touhunnut ulkona. Iltapäivällä Salme oli mennyt sisälle ja aikeissa keittää päiväkahvit...

Postin aikaan oli taas  Mauri ollut postinkannossa ja tuonut Salmelle pienen paketin.
Salme oli istunut kamariin ja availlut kuorta ja hämmästyneenä levittänyt ne sitten lattialle..

 

 Voi mitä tabletteja!
Niitä rynni katsomaan myös Mahoton.

 Näitä pitä heti sovitella....

Kyllä vaan, sopii kamarin pöydälle..




Pikkuinen pääsiäisruoho on Mirjan upeasta pienennys projektista ja pääsiäismuna kupissa ja herkku suklaajluoma kermavaahdolla Jatan "herkku-puodista" - mollemmat ihanat ruokatoimittajani  <3)

 

Ja sitten keittiöön sovittamaan ...

Ja mikä ihme tuota Mahotonta vaivaaa, joka paikassa rymistää ja vilistää... no niin, nyt on jakkarakin nurin ja... no niin,  nyt saat lähteä pihalle tuulettamaan tuota energiaa.... tuolin jalatkin irti, olet kyllä nimesi veroinen...

Laku rasukka oli ihan matalana, kun Salme pauhasi Mahottomalle..

 

 

No niin, saanhan vihdoin soviteltua näitä, ai miten hyvin sopivat...

Pöydällä oli kesken jäänyt välipala, kun paketti tuli ja innoissaan sitä piti lähteä avaamaan; tuoretta leipää ja kunnon lauantai makkaraa, se oli Salmen herkkua...(Mirjalta... :) )

Ja samalla Salme sitten antoi sen suuren kysymyksen hiipiä mieleen;

Paketissa oli ollut kortti mukana jossa toivotettiin Samelle iloista pääsiäistä  - se oli postitettu Turusta ja allekirjoitus oli...

 

 

Tane.....

 

Kevättä rinnassa

Aurkinko on hellinyt monta monituista päivää ja Salmekin on ollut kovin levoton;
mieli tekisi ulko töihin...
Talon eteläseinustalla on Salmen äidin vanha taimilava.

Salme vaihtaa siihen uutta multaa ja ennenkaikkea uutta voimaa - hevosenkakkaa.
Naapurin isäntä jolta Mahotonkin tuli, on ystävällisesti antanut Salmelle muutaman ämpärillisen
aarretta.
Nyt se on käännetty ja kyllä on niin kiire, että muutama siemenkin sinne jo vilahti vaikka yöpakkasiakin vielä on.
On Salmella sisällä taimikasvatuksessakin tomaatin ja kurkun alkuja, mutta voihan sitä jo kokeilla tänne lavaankin, tuumaa Salme ja hymyilee... Mahotonki on tuntenut hyvän ja varmaan tutun
tuoksun nousevan lavasta. Tallikoiran pentuja kun on.

 

 

Ja sitten sisään.
Tänään onkin niin toimelias päivä... mieli tekee lettuja ja samalla voisi laittaa
pullataikinankin nousemaan, niin saa viikonlopuksi pullat.

Salme on aikeissa mennä taas Osuuskaupalle lauantaina saunaan ja sinne on mukava viedä saunakahville pullat mukana. Jospa leipoisi oikein hyvän boston kakun. Pistänkin siihen oman pihan omenahilloa väliin.

 

Salme paistelee lettuja.... ja hetki sitten on odottamaan nostanut aivan ihanan pinon pöydälle.... siemenpusseja!

Salme on ihan innoissaan, mitähän kaikkia niistä pääsee kylvämään.
Posti-Mauri oli aamulla tuonut paketin: siemeniä ja niille Substraalia pari ihanaa puutarha lehteäkin, ne oli lähettänyt Leena Annelin Orpokodin väki - tiesivät, että Salme rakastaa puutarhaa ja kaikkea kasvattamista. Salme lähettää suuret kiitokset!

Kohta on viimeiset letut paistettu ja pääsee herkuttelemaan :)
Samalla voi tutkia siemenpusseja, voi niitä Salme oottaa malttamattomasti.

 

Pullataikina ja valmiit letut, annos ja paistuvat letut on Mirjan "pienennyspajasta" - :) kiitos!
Lettupannu kävi täyttymässä Mirjalla, sen on muovannut Satu rintamamies swappiin viimevuonna.
 Kannu ja mustasilmäsusanna Kaisan taitavista käsistä ja muki Mirkan

Silakkapihvejä

Salme tuli kaupasta ja tänään oli kalakauppakin auki.
Tai se oli vain sellainen pieni kioski jossa vanha Martta myi kalastajilta tullutta kalaa.
Se oli auki vain kolmena päivänä viikossa ja vähän tuurista riippui mitä kalaa oli milloinkin saatavana.
Nyt oli ollut suuria ja tuoreita silakoita.
Kotiin päästyä Salme alkoi silakan perkuuseen.

 

Salmen oli tehnyt mieli jo monta päivää kunnon silakkapihvejä.
Ja ehdottomasti muusia.

 

 

No niin, pojat, koettakaas nyt, ettei jäähdy - sinäkin Mahoton olet jo saanut oman osuutesi.
Silakka pihvejä ja muusia puolukkahillolla ja punajuuria.

Mirja tarttui "pienennys haasteeseen"
ja  taikoi kasan Salmen herkkuja.
Aivan ihania. Kiitos Mirja, olet taituri!
Salme herkuttelee ja nauttii

Hiukan uutta

Iitukan vierailun jälkeen Salmen taloon tuli uusi asukas. Laku.
Laku on samasta pentueesta kuin Iitukan matkaan lähtenyt Naku. Salmea hirvitti, koiraihmisiä kun ei ole lainkaan vaan ihan kissi-ihmisiä, mutta Iitukka vakuutti, että kyllä Salme pärjäisi.
Ja Iitukan neuvoilla Salme on nyt pärjäillyt.

Iitukan toimesta Salmelle tuli myös uusi kaappi. Siihen mahtuikin mukavasti vaatteita ja viileää säilytystä tarvitsevat  asiat, kuten munat ja perunat Soilelta. Ja sinne Salme kätki myös viinit.

Salme oli hankkinut viinejä Kaisan viinitarhalta ja ajatteli, että siellä säilyisivät siihen kunnes olisi hyvä hetki niitä maistella.
Kun Salme lähti sisään käymään, niin kuistille ilmestyi vieras; karvainen ja utelias koiranpentu joka
haistoi, että kaapissa oli kaveri.

Aikansa Salme ihmetteli vierasta ja otti sitten karvaisen pennun hoiviinsa. Muutaman päivän kuluttua selvisi, että pentu oli lähistöllä olevasta maalaistalosta jossa yksi koirista oli saanut pentuja ja tämä hyväkäs karannut emoltaan.
Aivan mahoton tapaus - oli talon isäntä tuumanut, kun Salme oli pentua sitten vienyt takaisin.
Niin kovin mahoton, jos haluat, saat sen - oli isäntä sitten sanonut. On tässä vielä näitten sijoittamista, kaikkiaan näitä siunaantui yhdeksän kappaletta.
Vai olet sinä Mahoton - Salmea nauratti, ja niin Mahoton päätyi Lakun kaveriksi.

Mahoton oli nimensä veroinen; se oli kova pissimään sisälle ja Salmella kului sanomalehteä. Se oli myös kova syömään. Myös Lakun ruuat ja syödessään hosui niin, että kaikki oli pitkin. Joka paikkaan se tunki itsensä jo oli aina pulassa. Se sai myös Lakun villiintymää ja välillä olikin tuvassa aikamoinen meno ja meininki.

 

Salmella oli myös uusi-vanha lattiapeili...

 

Ja alakerta siivottu kevättä varten...

 

Soilen herkullisia hedelmiä... 

 

Ja Salmen isän taulu - Halonenkin - löytyi. Salme oli sitä kevätsiivouksen yhteydessä kuumeisesti etsinyt. Salmen isä oli pitänyt taiteesta, niin kuin Salmekin, ja oli aikanaan hankkinut muutamia tauluja.
Eiväthän ne ihan aitoja olleet, mutta hyviä kuitenkin ja Salme sovitteli niitä nyt seinille.

 

Salmella oli jo aatokset tulevassa keväässä... Ehkä Mahotonkin oppisi sisäsiistiksi siihen mennessä... 

 

Kaikki hauska loppuu aikanaa...

Ja tuli aamu jolloin Iitukan kotiin paluu koitti.
Edellinen ilta oli vielä puheltu ja ilakoitu yömyöhään ja päivitelty mahdottomia huutokaupan
ostoksia. Hassuteltu ja otettu yhteiskuvia itselaukaisevalla kameralla... syöty suklaata... ja
vähän oli keräilty tavaroita kasaan sieltä ja täältä ja yritetty pakata.
Uni ei oikein tahtonut tulla.
Aamukahvit oli keitelty aikaisin, kun ensimmäinen linjuri meni Salmen mäen alta jo anivarhain.

Salme oli saatellut ystävänsä linjuriin ja avulias kuljettaja oli nostellut Iitukan tavarat ja kissikopat ja koirulit kyytiin. Siinä menikin monta penkkiä.
Sitten lämmin ja luja halaus, vähän siinä nieleskeltiin ja luvattiin sitten käydä kylässä ja kirjoitella.
Ja illalla Iita-Maikki oli luvannut soittaa Osuuskaupalle, että on päässyt perille.
Vielä viimeiset halaukset, heilutukset ja viimeiset katseet ja sitten linjuri kiihdytti jo vauhtiin...

Salme asteli mäkeä talolle haikein mielin ja vähän pyyhki silmäkulmaansa -  oli niin hiljaista... mutta sitten kuului talon takaa  mustarastaan huilumaista laulua - se on tulossa kevät.